Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen kansallisen vaalitutkimuskonsortion verkkosivuilta.
Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä.
Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö.
Eduskuntavaalitutkimus 2011 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös työperäisestä maahanmuutosta, perussuomalaisia äänestäneiden ehdokas- ja puoluevalintojen perusteista sekä vaalirahoituksesta. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastattelu- ja nk. perävaunulomakeaineistoista. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Sama CSES 3-moduuli kerättiin Suomessa myös vuonna 2007. Hankkeen on rahoittanut oikeusministeriö.
Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan yhteiskunnallista osallistumista ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin, ketä kansanedustajan tulisi ensisijaisesti edustaa ja miten hänen tulisi äänestää erilaisissa ristiriitatilanteissa.
CSES-osion aluksi vastaajaa pyydettiin nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset suoriutuivat tehtävistään. Kartoitettiin myös vastaajan mielipiteitä eri puolueista ja puoluejohtajista sekä kysyttiin, mihin kohtaan vastaaja sijoittaisi vasemmisto-oikeisto -akselilla eri puolueet, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen, Timo Soinin ja itsensä. Lisäksi tiedusteltiin puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa.
Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Tiedusteltiin myös, äänestikö vastaaja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. CSES-osion lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa.
Äänestämässä käyneiltä kysyttiin muiden muassa kuinka paljon eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Perussuomalaisia äänestäneiltä kysyttiin, mitkä eri tekijät kuten vaalirahakohu, protestointi, maahanmuuttopolitiikka, perinteiset arvot ja halu saada liikettä jämähtäneeseen puoluejärjestelmään, vaikuttivat perussuomalaisten ehdokkaan valintaan. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Luottamusta eri tahoihin ja ihmisiin kartoitettiin parilla kysymyksellä.
Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä eri politiikan osa-alueet ja asiakysymykset olivat vastaajan puoluevalinnassa eduskuntavaaleissa ja mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipiteitä Suomen tulevaisuudennäkymistä, työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Internettiin ja sosiaaliseen mediaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta sekä kartoitettiin yksityiskohtaisesti vastaajan internetin ja sosiaalisen median käyttöä viime aikoina. Kysyttiin myös, miten vastaaja menettelisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä.
Lisäksi tiedusteltiin, mitä mieltä vastaaja on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita, poliittista päätöksentekoa ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Kysyttiin myös, pitäisikö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa sekä elämäänsä yleensä. Kysyttiin myös, mitä eri asioita vastaaja liittää käsitteisiin oikeisto ja vasemmisto. Vastaaja punnitsi, kuinka paljon esimerkiksi eduskunnalla, Suomen hallituksella, tasavallan presidentillä, tiedotusvälineillä ja Euroopan unionilla on vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Seuraavaksi kysyttiin vaalirahakohun seuraamisesta ja kohun vaikutuksista vastaajan käsityksiin puolueista ja poliitikoista ennen eduskuntavaaleja. Lopuksi tiedusteltiin, ketä vastaaja äänesti ja harkitsiko hän muiden ehdokkaiden äänestämistä. Perävaunu sisältää myös viittä keskeistä persoonallisuuspiirrettä eli ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta, tunnollisuutta, tunne-elämän tasapainoisuutta ja avoimuutta mittavan Ten-item personality inventory (TIPI) -mittarin (Gosling, Rentfrow & Swann 2003).
Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asumismuoto ja vaalipiiri.
Suomenkielisten haastattelujen otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla iän, sukupuolen ja läänijakauman mukaan. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Kaupunkialueilla haastattelijoille annettiin tarkka lähtöosoite, maaseutualueilla haastattelijat saivat valita itse lähtöosoitteen. Suomenkielisten käyntihaastatteluista pääosa tehtiin haastateltavien kotona, mutta 178 haastateltiin ns. hallihaastatteluina Taloustutkimuksen haastattelutiloissa pääkaupunkiseudulla ja 38 Rovaniemellä. Kaikki ruotsinkieliset haastateltiin kotona. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänioikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2009 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin siten, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä 1800 henkilön satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista. Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa.
Käyntihaastatteluihin osallistui yhteensä 1298 henkilöä, joista 1223 oli suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Ns. perävaunulomakkeen otti vastaan 1141 vastaajaa, joista 1080 oli suomenkielisiä ja 61 ruotsinkielisiä. Perävaunulomakkeita palautettiin hyväksytysti yhteensä 806 (71 %), joista 769 oli suomenkielisiä (71 %) ja 37 ruotsinkielisiä (61 %). Taloustutkimus lähetti perävaunulomakkeen täyttäneille ja erillisen yhteydenottokortin palauttaneille Ässä-arvan. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 18.04.-28.05.2011 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut toteutettiin 5.-24.5.2011. Perävaunulomakkeet palautettiin 14.6.2011 mennessä.