FSD2654 Työolobarometri 1992

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Työolobarometri 1992

Aineistonumero

FSD2654

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2654

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Työministeriö
  • Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1992. Tutkimus on ensimmäinen Työministeriön Työpoliittinen tutkimus- sarjassa valmistunut työolobarometri. Puhelinkyselynä toteutettuun tutkimukseen vastasi 880 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Aluksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää ja sen muutoksia kuluneen vuoden aikana, sekä kuinka kauan vastaaja oli työskennellyt työpaikallaan. Vastaajat kertoivat, oliko työntekijöitä otettu vakinaiseen tai tilapäiseen työsuhteeseen tai siirretty saman työnantajan muista työpaikoista. Lisäksi kysyttiin, oliko viimeisen 12 kuukauden aikana lomautettu, irtisanottu tai siirretty työntekijöitä ja oliko heitä esimerkiksi siirretty eläkkeelle tai jätetty palkkaamatta työntekijää pitkäaikaisen poissaolon sijaiseksi. Työpaikassa tapahtuneista muutoksista kysyttiin, oliko yritystä purettu pienemmiksi yksiköiksi, oliko työn tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen liittyvää arviointia lisätty, oliko tuloksellisuuteen liittyviä lisiä alettu maksaa, ja oliko omalla väellä teetettyjä töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta.

Työpaikan ilmapiiriä selvitettiin kysymällä, olivatko ristiriidat esimiesten ja alaiasten, työntekijöiden tai eri henkilöstöryhmien välillä lisääntyneet, ja oliko kilpailuhengessä tapahtunut muutoksia viimeisen vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin vaikutusmahdollisuuksien parantumista tai heikkenemistä muun muassa laitehankintojen ja työtehtävien suhteen. Vastaajat ottivat kantaa siihen, olivatko ammattijärjestöjen vaikutusmahdollisuudet lisääntymässä vai vähenemässä.

Työaikaa selvitettiin tiedustelemalla, oliko käytössä joustava työaika, olivatko palkalliset tai palkattomat ylityöt lisääntyneet, oliko vastaaja tehnyt ylitöitä, ja millaisen korvauksen hän oli niistä saanut. Seuraavaksi tiedusteltiin työtahdin, työturvallisuuden työn fyysisen ja henkisen rasittavuuden, tuloksellisuuden ja esimerkiksi kannustuksen lisääntymistä tai vähentymistä viimeisen vuoden aikana.

Palkkaukseen liittyen tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä. Lisäksi tiedusteltiin, vaikuttiko työn määrä, laatu tai työyksikön tulos palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkan kehittyvän seuraavan vuoden aikana. Seuraavaksi kysyttiin, pitikö vastaaja mahdollisena saavansa ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisi työttömäksi. Vastaajat myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Lopuksi arvioitiin työelämän muuttumista muun muassa työnteon mielekkyyden, tasa-arvon, ympäristökysymysten ja esimiesten johtamistavan osalta.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1992) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. ikä sukupuoli ja koulutus ja työpaikan toimiala.

Asiasanat

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työllisyys; työn sisältö; työolot; työsuhde; ylityö

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

1992

Aineistonkeruun ajankohta

1992-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18-64-vuotiaat palkansaajat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (1992). Työvoimatutkimus (1992).

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos 18 - 64-vuotiaista työssä olevista palkansaajista

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

82

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

77 muuttujaa ja 880 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 1992 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2654

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Alasoini, Tuomo & Pekkola, Juhani (1992). Työolobarometri. Lokakuu 1992. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 38

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.