Study title

Työolobarometri 1994

Dataset ID Number

FSD2656

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2656

Data Type

Quantitative

Authors

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1994. Puhelinkyselyyn vastasi 1209 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Työolobarometrin kysymyksistä suurin osa on pidetty samoina eri vuosina. Vuoden 1994 barometri sisälsi aiempaa enemmän kysymyksiä työajoista ja niiden tosiasiallisesta joustosta.

Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää ja siinä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Lisäksi tiedusteltiin, oliko työajoista sovittu yksilöllisesti vai koko työpaikan tasolla, ja perustuiko sopimus ammattijärjestöjen tekemiin paikallisiin sopimuksiin. Edelleen selvitettiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Keywords

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDA Topic Classification)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDA Topic Classification)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDA Topic Classification)
• Työolot (CESSDA Topic Classification)
• Työterveys (CESSDA Topic Classification)

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Tilastokeskus

Time Period Covered

1994

Collection Dates

1994-09 – 1994-10

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (1994). Työvoimatutkimus 1994.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2741 Kunta-alan työolobarometri 1994

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 1994 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2656

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen Timo (1995). Työolobarometri. Marraskuu 1994. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 112.

Related Publications

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo (1995). Työolobarometri. Marraskuu 1994. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 112.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.