Aineiston nimi

Työolobarometri 1994

Aineistonumero

FSD2656

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2656

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1994. Puhelinkyselyyn vastasi 1209 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Työolobarometrin kysymyksistä suurin osa on pidetty samoina eri vuosina. Vuoden 1994 barometri sisälsi aiempaa enemmän kysymyksiä työajoista ja niiden tosiasiallisesta joustosta.

Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää ja siinä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Lisäksi tiedusteltiin, oliko työajoista sovittu yksilöllisesti vai koko työpaikan tasolla, ja perustuiko sopimus ammattijärjestöjen tekemiin paikallisiin sopimuksiin. Edelleen selvitettiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Asiasanat

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

1994

Aineistonkeruun ajankohta

1994-09 – 1994-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (1994). Työvoimatutkimus 1994.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1994) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2741 Kunta-alan työolobarometri 1994

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 1994 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2656

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen Timo (1995). Työolobarometri. Marraskuu 1994. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 112.

Julkaisut aineistosta

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo (1995). Työolobarometri. Marraskuu 1994. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 112.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.