FSD2658 Työolobarometri 1996

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

Related files

Study title

Työolobarometri 1996

Dataset ID Number

FSD2658

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2658

Data Type

Quantitative

Authors

  • Työministeriö
  • Tilastokeskus

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1996. Puhelinkyselyyn vastasi 1177 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Työolobarometrin sisältö on pidetty suunnilleen edellisten vuosien kaltaisena. Vuonna 1995 mukaan otettiin kysymyksiä työpaikkojen erilaisten kehitysohjelmien yleisyydestä, työntekijöiden aloitteellisuudesta sekä ryhmissä työskentelystä. Näitä teemoja jatkettiin vuoden 1996 barometrissa. Uutena teemana oli työntekijöiden osaaminen ja vastaavasti työn vaatimustaso.

Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Seuraavaksi selvitettiin työpaikan henkilöstömäärää, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, oliko uusia työntekijöitä otettu vakinaiseen, tilapäiseen tai määräaikaiseen työsuhteeseen, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Vastaajat arvioivat henkilöstön pätevyydessä ja ammatillisessa osaamisessa tapahtuneita muutoksia viimeisen vuoden ajalta. He myös ottivat kantaa työtehtävien suoritusvaatimusten muutoksen. Tämän jälkeen siirryttiin selvittämään vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Vastaajalta tiedusteltiin kuulumista ammattijärjestöön. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti kehitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne.

Suhtautumista vuorotteluvapaaseen selvitettiin. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä he ajattelivat vuorotteluvapaakokeilun sopivuudesta Suomen työmarkkinoille, ja olisiko vastaaja valmis käyttämään vuorotteluvapaata seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi tiedusteltiin, miten vastaaja ensisijassa käyttäisi ajan, jonka hän olisi työvuorottelussa, ja kuinka esimerkiksi toimeentulo, työuran häiriintyminen ja työssä viihtyminen vaikuttivat halukkuuteen käyttää vuorotteluvapaata. Vastaajat ilmoittivat, mikä olisi vastaan sopiva korvaustaso vuorotteluvapaalle siirtyvälle. Vastaajat ottivat kantaa erilasiin vuorotteluvapaata koskeviin väittämiin, kuten, helpottiko vuorotteluvapaa nuorten työllistymistä, vähensikö se heidän mielestään työttömyyttä ja palveliko se ensisijassa vain niitä, joilla oli varaa olla pois ansiotyöstä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka heidän työnantajansa suhtautuisi, jos vastaaja ilmoittaisi halukkuudestaan vuorotteluvapaaseen. Lopuksi tiedusteltiin kotitalouden toimeentuloa, vastaajan koulutusta, ja oliko vastaaja kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Keywords

henkilöstö; osaaminen; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde; vuorotteluvapaa

Topic Classification

Series

Työolobarometrit

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

  • Tilastokeskus

Time Period Covered

1996

Collection Dates

1996-09

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Data Sources

Tilastokeskus (1996). Työvoimatutkimus 1996.

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1996) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

2.0

Related Datasets

FSD2742 Kunta-alan työolobarometri 1996

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2658

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko. Työolobarometri. Lokakuu 1996. Helsinki: Työministeriö.

Related Publications Tooltip

Ylöstalo, Pekka & Kauppinen, Timo & Heikkilä, Asko (1997). Työolobarometri. Lokakuu 1996. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 169.

Kunta-alan työolobarometri 1996. Työministeriön työolobarometrin 1996 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (1997). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Nikula, Jouko (2016). Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Sociological Problems. 2016 / Special issue 48/2016, 46-61. Institute for the Study of Societies and Knowledge at the Bulgarian Academy of Sciences in conjunction with the Bulgarian SociologicalAssociation. ISSN: 0324-1572

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.