Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1999. Tiedot kerättiin 1115 satunnaisesti valitulta 18 - 64-vuotiaalta työssä olevalta palkansaajalta. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1999 erityisteemana oli palkansaajien työkyky.

Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla kilpailuhenkeä tai ristiriitoja esimisten ja alaisten sekä eri henkilöstöryhmien välillä ja asiakkaiden kanssa. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko työtehtävien suoritusvaatimukset muuttuneet ja miten vastaajat näkevät vaikutusmahdollisuutensa esimerkiksi työtehtäviinsä, työtahtiinsa, työnjakoon ja laitehankintoihin kehittyneen. Lisäksi tiedusteltiin ylityökorvauksista, muista työaikaan ja palkkaukseen liittyvistä asioista sekä muutoksista muun muassa työtahdissa, työturvallisuudessa, työn fyysisessä ja henkisessä rasittavuudessa sekä kannustuksen ja tuen saamisessa.

Seuraavaksi selvitettiin, pitävätkö vastaajat mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi työnteon mielekkyyden, tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Tämän jälkeen kysyttiin vielä työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita käyttäen muun muassa sovellettua versiota Työterveyslaitoksen kehittämästä työkykyindeksistä.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1999) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.