FSD2710 Gallup Ecclesiastica 2007

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Gallup Ecclesiastica 2007

Aineistonumero

FSD2710

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2710

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Kirkon tutkimuskeskus

Sisällön kuvaus

Aineisto käsittelee uskontoa ja kirkkoa Suomessa. Ensin vastaajilta (n=1030) tiedusteltiin, kuuluiko hän kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin, kuinka tärkeinä kirkkoon kuulumiselle vastaaja pitää lueteltuja syitä ja onko hän ajatellut kirkosta eroamista. Kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne vastaajan mielestä kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa.

Osallistumista seurakunnalliseen ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja mm. osallistuu jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan, ja kuinka usein vastaaja rukoilee, lukee Raamattua tai Uutta testamenttia ja seuraa hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta/TV:stä. Vastaajilta tiedusteltiin, missä määrin eri tekijät, kuten seurakunnan toiminnan kiinnostavuus, ystävien osallistuminen seurakunnan toimintaan, kirkon ahdasmielisyys tai vaikutusmahdollisuudet kirkossa vaikuttivat kirkon toimintaan osallistumattomuuteen.

Vastaajilta tiedusteltiin mihin suuntaan kirkkoa tulisi kehittää. Heille esitettiin väitelauseita kuten: kirkon pitäisi olla opillisesti avarampi, kirkon tulisi ennen kaikkea julistaa Jumalan sanaa ja kirkon tulisi olla suvaitsevaisempi. Vastaajat ilmoittivat kantansa viisiportaisella asteikolla. Seuraavaksi selvitettiin uskoa Jumalan olemassaoloon, sekä kuinka voimakkaasti vastaaja uskoi muun muassa Jeesuksen neitseelliseen syntymään, toiseen tulemiseen, taivaaseen, helvettiin, viimeiseen tuomioon, enkeleihin ja kolmiyhteyteen. Seuraavaksi selvitettiin Jumalkuvaa. Vastaajat valitsivat viisiportaiselta asteikolta kahden adjektiivisen vastakohtaparin väliltä, millainen Jumala heidän mielestään on. Seuraavaksi selvitettiin muutamalla kysymyksellä vastaajien käsityksiä, ihmisen ja muiden eliölajien synnystä, Jeesuksesta ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään ja minkä arvosanan vastaaja antaisi tehtävien suorittamisesta. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan saamaa uskonnollista kasvatusta tiedustelemalla muun muassa, luettiinko tämän kodissa iltarukous, kunnioitettiinko lepopäivää, puhuttiinko uskonnosta ja käytiinkö pyhäkoulussa tai seurakunnan kerhossa. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja saanut uskonnollista kasvatusta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan, sekä aikoiko vastaaja antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona.

Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka vastaaja suhtautui naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin sekä osallistuiko hän tilaisuuksiin, joissa naispappi oli mukana. Tämän jälkeen selvitettiin, olisiko vastaaja valmis maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin, antoiko vastaaja rahaa esimerkiksi joulukeräyksiin ja erilaisille avustusjärjestöille sekä kuinka paljon hän antoi rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana.

Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.

Asiasanat

Jumala; Raamattu; evankelis-luterilainen kirkko; jumalanpalvelus; jäsenyys; kirkosta eroaminen; kreationismi; kuolema; naispappeus; osallistuminen; seurakunnat; tehtävät; uskomukset; uskonnolliset tilaisuudet; uskonto

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Gallup Ecclesiastica

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • TNS Gallup Oy

Tuottajat

  • Kirkon tutkimuskeskus

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-01 – 2007-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15-vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Aineisto on kerätty Suomen Gallup Oy:n GallupOmnibus-tutkimuksen yhteydessä. Otanta toteutettiin monivaiheisena ositettuna otantana, ja otos edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä kohdehenkilöitä jaettiin maakuntajaon pohjalta NUTS2 suuralueisiin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä jaettiin kuntatyypeittäin kunkin alueen sisällä. Kunnat ryhmiteltiin kuntatyyppeihin siten, että kaupungit jaettiin asukasmäärän mukaan suurin ja pieniin kaupunkeihin ja maaseutukunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta poimittiin lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä. Satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten tehtiin neljä haastattelua. Haastattelujen yhteydessä otos kiintiöitiin. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta valittiin se henkilö, joka täytti valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

245 muuttujaa ja 1030 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on poistettu tarkka asuinkuntamääritys ja postinumeromuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kirkon tutkimuskeskus: Gallup Ecclesiastica 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-21). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2710

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Monikasvoinen kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2004-2007 (2008). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja; 103. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.

Ketola, Kimmo (2010). Uskontotilanteen muutos ja suomalaisten suhtautuminen eri uskontoihin. Teoksessa: Religionens återkomst. Brytningspunkter i kyrkan, religionen och kulturen - Uskonnon ylösnousemus. Kirkon uskonnon ja kulttuurin murros (toim. Tuomas Martikainen & Ville Jalovaara), 40-51. Magma-studie 4/2010. Helsinki: Finlands svenska tankesmedja Magma.

Haastettu kirkko. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2008-2011 (2012). Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 115. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus

Ketola, Kimmo, Hytönen, Maarit, Salminen, Veli-Matti, Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (2016) Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.

Hytönen, Maarit 2015. Naispappeus, suomalaiset ja kirkko 2000-luvulla. Naisteologit ry:n jäseninfo 4/2015.

Hytönen, Maarit 2016. Suomalaisten suhtautuminen naispappeuteen 2000-luvulla. Crux 1/2016.

Salminen, Veli-Matti 2016. Suomalaisten uskonnollisuus - passiivinen osallistuminen, aktiivinen etsintä. Teoksessa: Miten Suomi uskoo. Toim. Joona Salminen. STKSJ 284. Helsinki: STKS, 62-76.

Skoog, Emiliana (2018). Paholainen pappien keskuudessa. Tutkimus seitsemän seurakuntapapin pahuuskäsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Uskontotieteen pro gradu -tutkielma.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Meriläinen, Heidi (2022). Päättyikö tuki haudalle? Omaisten kokemuksia seurakunnan tarjoamasta tuesta hautajaisten jälkeen. Pastoraaliteologian maisterintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Taira, Teemu; Ketola, Kimmo & Sohlberg, Jussi (2022). Normalization of Nonreligious Identity in Finland. Journal of Contemporary Religion, doi:10.1080/13537903.2022.2138020

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.