Suomalaisten rahapelaaminen on neljän vuoden välein toteutettava tutkimussarja, jonka aineistoja on kerätty vuodesta 2003 lähtien sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Sarjassa selvitetään rahapelien pelaamista ja rahapeliongelmia sekä rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja asenteita. Tutkimuksissa käytetään useita kansainvälisiä mittareita.
Suomalaisten rahapelaaminen 2011 -kyselyssä selvitettiin 15-74 -vuotiaiden suomalaisten (n=4484) rahapelaamista, pelaamisen määrää, siihen käytettyjä rahamääriä, mielipiteitä rahapelaamisesta ja ongelmapelaamista.
Puhelinhaastattelun ensimmäinen osio käsitteli rahapelejä yleisesti. Aluksi selvitettiin, mitä rahapelejä vastaaja oli pelannut viimeisen 12 kuukauden ja koko elämänsä aikana. Samoin tiedusteltiin, mitä pelejä vastaaja oli pelannut internetissä. Edelleen selvitettiin, kuinka usein vastaaja pelasi pelejä, sekä kuinka paljon aikaa ja rahaa hän oli niihin käyttänyt viimeisen 30 päivän aikana. Vastaajat arvioivat, kuinka paljon rahaa he käyttivät tavallisesti peleihin viikossa, mikä oli heidän suurin voittonsa viimeisen vuoden aikana, minkä ikäisenä vastaaja oli pelannut ensimmäisen kerran ja mitä peliä hän oli tuolloin pelannut.
Seuraava osio käsitteli rahapelaamista koskevia mielipiteitä. Vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, oliko rahapelien pelaaminen vakava ongelma Suomessa, olivatko pelaamisongelmat heidän mielestään lisääntyneet, oliko valtion ohjaama monopoli hyvä tapa rajoittaa pelaamisen haittoja, ja oliko 18 vuoden ikäraja pelaamiselle hyvä keino ongelmien vähentämiselle. Lisäksi otettiin kantaa väitteisiin kuten, ihmisillä pitäisi olla oikeus pelata rahapelejä milloin vain he haluavat, rahapelaamiseen pitäisi kannustaa ja rahapelien pelaaminen on vaaraksi perhe-elämälle.
Kolmas osio käsitteli internetin käyttöä ja muuta kuin rahapelaamista. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko heillä internetyhteys, kuinka monta tuntia he olivat viimeisen 7 päivän aikana käyttäneet internetiä muihin kuin työasioihin, pelasivatko he video- tai tietokonepelejä, ja kuinka monta tuntia he olivat pelanneet viimeisen viikon ja kuukauden aikana.
Seuraavaksi käsiteltiin suhdetta rahapelaamiseen. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi, kuinka usein vastaaja yritti voittaa häviämänsä rahat takaisin jonain toisena päivänä, ja oliko hän väittänyt muille voittaneensa, vaikka oli todellisuudessa hävinnyt. Lisäksi tiedusteltiin, oliko vastaaja tuntenut syyllisyyttä rahapelejä pelatessaan, oliko hän halunnut lopettaa pelaamisen, mutta ei ole uskonut kykenevänsä siihen, oliko hän kiistellyt rahankäytöstä läheistensä kanssa ja oliko hän esimerkiksi menettänyt työ- tai opiskelupaikkansa rahapelaamisen vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin keneltä tai mistä hän oli lainannut rahaa pelaamista varten tai pelivelkojen maksamiseen. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja pelannut suuremmilla summilla kuin hänellä olisi ollut varaa hävitä, kuinka usein hänestä oli tuntunut, että rahapelaaminen oli hänelle ongelma, kuinka usein hänelle oli sanottu, että pelaaminen oli hänelle ongelma, oliko hän etsinyt pelaamiseen apua, mistä hän oli etsinyt apua, ja oliko vastaajan omaisilla ollut ongelmia rahapelaamisessa. Valtaosa tämän osion kysymyksistä käsitteli tilannetta viimeisien 12 kuukauden ajalta.
Viimeisessä osiossa käsiteltiin terveyttä ja hyvinvointia. Vastaajat arvioivat nykyistä terveydentilaansa, sekä kuinka usein olivat tunteneet viimeisien neljän viikon aikana itsensä hermostuneeksi, tyyneksi, alakuloiseksi ja onnelliseksi. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaajalla ollut viimeisen 12 kuukauden aikana vähintään kahden viikon jaksoja, jolloin hän oli ollut mieli maassa, alakuloinen tai masentunut, menettänyt kiinnostuksensa harrastuksiin, työhön tai muihin asioihin, joista yleensä koki mielihyvää. Lisäksi selvitettiin vastaajien tupakointia ja alkoholin käyttöä.
Taustatietoina kerättiin sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, kuinka monta vuotta vastaaja oli opiskellut, paljonko tällä oli kuukausituloja, ja mitä vastaaja teki päätoimisesti.
THL toimitti Taloustutkimukselle Väestörekisterikeskukselta tilaamansa 16000 henkilön satunnaisotoksen 15 - 74-vuotiaista suomalaisista (yksi henkilö poistettiin otoksesta poiminnan jälkeisen kuoleman johdosta). Taloustutkimus antoi DirektMedia 121 Oy:lle toimeksiannon muodostaa erillinen rekisteri niistä otoshenkilöistä, joille löytyi puhelinnumero. Puhelinnumerot löytyivät 11129 otoshenkilölle. Otokseen jäi siten 4870 henkilöä ilman puhelinnumerotietoa. Niille otokseen valikoituneille henkilöille, joille puhelinnumero löytyi, lähetti Taloustutkimus ennen puhelinhaastattelujen aloittamista THL:n muotoileman lähestymiskirjeen. Kirjeessä vastaajia informoitiin tutkimuksesta ja motivoitiin osallistumaan. Myös niille vastaajille, joille puhelinnumeroa ei löytynyt, lähetettiin kirje, jossa vastaajia informoitiin tutkimuksesta, ja heille tarjottiin mahdollisuutta soittaa Taloustutkimuksen 0800-alkuisen numeron vastaajaan ja jättämään tänne nimi, osoite ja puhelinnumero puhelinhaastattelua varten. Vastaajaan jätti yhteystietonsa 120 otoshenkilöä. Puhelinhaastattelua varten tavoitettiin kaikki 120 otoshenkilöä, joista kuitenkin yksi kieltäytyi haastattelusta. Tutkimuksen lopulliseksi vastaajamääräksi (so. loppuun viedyt haastattelut) tuli 4484. Näistä 119 oli sellaisia, jotka olivat itse ottaneet yhteyttä Taloustutkimukseen lähestymiskirjeen perusteella ja jättäneet yhteystietonsa puhelinvastaajaan.