Suomalainen päihdehoito -sarja kattaa sekä kvantitatiiviseen että kvalitatiiviseen tutkimukseen soveltuvia aineistoja. Aineistot on kerätty A-klinikoilla ja muissa päihdetyötä tekevissä laitoksissa. Sarja käsittää sekä päihdetyön ammattilaisille että päihdehoidon asiakkaille tehtyjä lomakekyselyjä, kirjoitusaineistoja sekä haastatteluja.
Sarjan eri osa-aineistoissa selvitetään mm. päihdehoidon asiakkaiden päihteiden käyttöhistoriaa, kokemuksia päihdehoidosta sekä päihdehoidon jälkeistä selviytymistä. Päihdetyön ammattilaisilta kysytään mm. heidän taustastaan, hoitomenetelmistä sekä syistä jotka ovat vaikuttaneet ammatinvalintaan.
Tutkimuksessa tarkastellaan päihdehoidossa olevien asiakkaiden hoidon ja kuntoutuksen perusedellytyksiä. Tutkimushenkilöt olivat päihdehoitolassa hoidettuja 20 - 50-vuotiaita alkoholin ongelmakäyttäjiä.
Tutkittavista kerättiin tietoa kyselylomakkein, oppimispotentiaalitestein ja staattisin testein. Kyselylomakkeita oli käytössä kolme: taustatietoja koskeva lomake, selviytymiskeinoinventaari ja selviytymistehokkuusinventaari. Oppimispotentiaalitesteinä käytettiin matriisitestiä ja esinetehtävää. Staattiset testit olivat WAIS:n merkkikoe, Trail Making Test, WAIS:n kuutiokoe ja Embedded Figures Test. (ks. Saarnio 1990).
Taustatietolomakkeella kerättiin perusdemograafisia tietoja, kuten ikä, ammatti, koulutustyyppi ja kouluvuodet. Työelämään liittyen tiedusteltiin työtilanne, työttömyyden kesto, työssäolo viimeisen kuuden kuukauden aikana sekä kuukausitulot. Kotitaustaan liittyen kyseltiin vanhempien ammatteja ja koulutusta, vanhempain menetystä, huostaanottoa, vanhempien alkoholinkäyttöä asiakkaan ollessa alle 16-vuotias ja vanhempien ongelmallista alkoholinkäyttöä yleensä.
Juomahistoriaa ja juomatapaa selvitettiin tiedustelemalla muun muassa juomisen ja ongelmajuomisen aloittamisikää, ongelmajuomisen kestoa, viimeisen ongelmakauden kestoa, juomistiheyttä viimeisen ongelmakauden aikana, muiden päihteiden käyttöä, juomapaikkaa ja juomaseuraa. Seuraavaksi tarkasteltiin juomisen aiheuttamia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Samassa yhteydessä esitettiin MAST:n lyhennetty versio (SMAST). Lisäksi selvitettiin viimeinen juomisajankohta ennen huoltolaan saapumista.
Selviytymiskeinoinventaari ja selviytymistehokkuusinventaari olivat 36-osioisia lomakkeita, joilla selvitettiin asiakkaan selviytymiskeinojen laatua ja tehokkuutta. Inventaarien kysymykset olivat sisällöllisesti samoja. Vastaajalta kysyttiin, kuinka hän yritti estää juomisen, mikäli hän joutui tilanteeseen, jossa hänen teki mieli juoda uudelleen. Tämän jälkeen esitettiin erilaisia menetelmiä, kuten, soitan ystävälle tai kaverille, palautan mieleeni muille antamani lupaukset juomisen lopettamisesta, menen AA-kokoukseen, tai yritän kohdata ikävät mielialat yrittämättä hukuttaa niitä. Vastausvaihtoehtoina olivat selviytymiskeinoinventaarissa usein, joskus ja ei koskaan. Selviytymistehokkuus inventaarissa vastaajaa pyydettiin käymään saman listan läpi uudelleen miettien, miten hyvin kokeillut menetelmät olivat toimineet. Vastausvaihtoehtoina olivat auttaa tavallisesti, auttaa joskus, ei auta ja en tiedä.
Tutkimusaineiston muuttujat q3-q36 perustuvat taustatietolomakkeeseen, muuttujat selk1-selk36 selviytymiskeinoinventaariin, muuttujat selt1-selt36 selviytymistehokkuusinventaariin, muuttujat ihahmo-ivaika ja a1h-d12ylyl matriisitesteihin (kyselylomakkeessa liitteet E, F, G), muuttujat es1-etulos4 ja ae1-de15 esinetehtävään (kyselylomakkeessa liite H), muuttuja wmk WAIS:n merkkikokeeseen, muuttuja tmt Trail Making Testiin, muuttujat wkk-wkkb WAIS:n kuutiokokeeseen ja muuttujat eft-eftf Embedded Figures Testiin (ks. Saarnio 1990, 73-100; 209-251). Aineistoa on täydennetty vuoden 2014 tilanteen osalta, kun mukana ovat muuttujat kohdehenkilön nykyisestä tilanteesta. Muuttujiin sisältyy tieto siitä, onko henkilö vielä elossa, ja mikäli ei ole, milloin ja mihin hän on kuollut.
Taustamuuttujina olivat ikä, siviilisääty, kotipaikkakunta, asumismuoto, koulutus ja koulutuksen yhteenlasketut vuodet.
Sosiaaliterapeutit suorittivat koehenkilöiden rekrytoinnin uusien asiakkaiden tulohaastattelussa. Tutkimukseen valittiin 20-50 -vuotiaita alkoholin ongelmakäyttäjiä, joilla ei ollut aivovammaa tai muuta sairautta tai psyykkistä häiriötä, joka olisi saattanut vaikuttaa oleellisesti suoritustasoon. Edelleen tutkimukseen valittiin vain sellaisia koehenkilöitä, jotka eivät käyttäneet psyykenlääkkeitä, joiden viimeinen juoma-ajankohta oli tiedossa ja joiden kuulo ja näkö olivat normaalit.