Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.
Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 2010. Kunta-alan työolobarometri perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain kaikilta toimialoilta keräämään valtakunnalliseen työolobarometriaineistoon. Kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on vuosittain syys-lokakuussa haastateltu puhelimitse n. 600-700 kunta-alalla työskentelevää henkilöä.
Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.
Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.
Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.
Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2010) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.
Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2010 on jatkettu tietojen keräämistä yt-neuvotteluista ja taloudellisen taantuman vaikutuksista työoloihin. Lisäksi mukaan otettiin uutena teemana paikallinen sopiminen eli tavat, joilla työpaikoilla on sovittu työaikajärjestelyistä ja palkkaustavoista.
Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2010) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia. Otosta kasvatettiin poimimalla kunta-alalla työskentelevistä lisäotos. Kunta-alan työolobarometriin sisällytettiin vain kunta-alan palkansaajat (N=637).