Kunta-alan työolobarometrit on kerätty osana työ- ja elinkeinoministeriön teettämiä Työolobarometrejä, jotka kattavat kaikkien alojen palkansaajat. Kunta-alan työolobarometrit sisältävät kunta-alalla työskentelevien lisäotoksen. Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on haastateltu useita satoja kunta-alalla työskenteleviä henkilöitä. Kunta-alan työolobarometreja on kerätty vuosina 1994-2011.
Työolobarometrien tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Kunta-alan työolobarometrit mahdollistavat koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutosten seuraamisen. Kunta-alan työolobarometrien ja Työolobarometrien tiedot on kerätty samalla kyselylomakkeella Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä aluksi puhelinhaastatteluina ja sittemmin tietokoneavusteisina puhelinhaastatteluina.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua kunta-alan palkansaajien näkökulmasta vuonna 2011. Kunta-alan työolobarometri perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittain kaikilta toimialoilta keräämään valtakunnalliseen työolobarometriaineistoon. Kuntaryhmän toimeksiannosta laajennetussa otoksessa on vuosittain syys-lokakuussa haastateltu puhelimitse n. 600-700 kunta-alalla työskentelevää henkilöä.
Aluksi tiedusteltiin kuinka kauan vastaaja oli ollut nykyisellä työpaikallaan sekä kerättiin tietoja työpaikan henkilöstömäärästä ja siinä tapahtuneista muutoksista viimeisen vuoden aikana. Samalla selvitettiin, millaisiin työsuhteisiin uusia työntekijöitä oli otettu, käytettiinkö vuokratyöntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ristiriitoja eri henkilöstöryhmien, alaisten tai esimiesten välillä. Työilmapiirin ja työturvallisuuden kartoitusta jatkettiin tiedustelemalla henkisen ja fyysisen väkivallan yleisyyttä erilaisin kysymyksin. Seuraavaksi tiedusteltiin kykenikö vastaaja vaikuttamaan työpaikallaan työtehtäviin, työtahtiin ja työnjakoon. Tämän jälkeen selvitettiin, oliko vastaaja tehnyt elo-syyskussa säännöllisen työajan ylittävää työtä, josta oli saanut korvauksen kokonaan tai osittain rahana tai vapaana ja oliko tehnyt sellaista ylityötä, josta ei ollut saanut lainkaan korvausta.
Työajan joustoa selvitettiin tiedustelemalla, oliko vastaajan työpaikalla käytössä liukuva työaika. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla valittu työntekijöiden edustaja, kuten luottamusmies. Työpaikalla tapahtuneita muutoksia viimeksi kuluneen 12 kuukauden ajalta selvitettiin työtahdin, työturvallisuuden, esimiehiltä ja työtovereilta saadun kannustuksen ja tuen osalta. Edelleen tiedusteltiin olivatko mahdollisuudet käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä muuttuneet.
Palkkaan liittyen tiedusteltiin, kuinka palkka-asioista sovittiin, vaikuttiko palkkaan se, kuinka monta vuotta vastaaja oli ollut työssä, käytiinkö järjestelmällisiä kehityskeskusteluja, vaikuttiko henkilökohtainen suoriutuminen palkkaan, oliko käytössä ryhmään tai tulosyksikköön perustuvia tulospalkkioita, kuuluiko vastaaja mm. osakepalkkio- tai optiojärjestelmään. Lisäksi kysyttiin kokiko vastaaja palkkauksen oikeudenmukaiseksi, kannustavaksi, kilpailukykyiseksi ja palkitsevaksi.
Seuraavaksi vastaajat arvioivat työpaikkaansa muun muassa sen suhteen, olivatko työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset, oliko työpaikka sellainen, jossa oppi koko ajan uusia asioita, suhtautuivatko esimiehet rakentavasti työntekijöiden muutosehdotuksiin ja kannustettiinko työntekijöitä kokeilemaan uusia asioita.
Seuraavaksi selvitettiin, oliko vastaaja ollut viimeisen vuoden aikana koulutuksessa, oli hän kehittänyt ammattitaitoaan osallistumalla sivutoimisesti koulutukseen, josta ei ollut saanut palkkaa, ja kannustettiinko työpaikalla kouluttautumaan tarjoamalla esimerkiksi uusia työtehtäviä tai parempaa palkkausta. Seuraavaksi esitettiin joukko väittämiä, jotka liittyivät esimerkiksi työpaikan organisointiin, työtehtävien määrään, tietojen avoimeen välittämiseen, työn fyysisyyteen ja työn raskauteen.
Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka hyvinä he pitivät mahdollisuuksiaan löytää työtä, mikäli jäisivät työttömiksi, he myös arvioivat yleistä työllisyystilannetta vuoden kuluttua. Työelämässä tapahtuneita muutoksia arvioitiin mm. työnteon mielekkyyden, tasa-arvon ja esimiesten johtamistavan osalta. Vastaajat arvioivat oman työpaikkansa kokonaisuudessaan asteikolla nollasta kymmeneen. Seuraavaksi käsiteltiin työpaikan turvallisuuteen ja työympäristöön liittyviä kysymyksiä. Vastaajat arvioivat omaa työkykyään sekä kertoivat mahdollisista vammoistaan ja sairauspoissaoloistaan. Vastaajan vireyttä, toimeliaisuutta, toiveikkuutta selvitettiin muutamalla kysymyksellä. Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä, jotka liittyivät kotona työskentelyyn ja muualla kuin kotona tai työpaikalla työskentelyn.
Vastaajilta tiedusteltiin, oliko hänen työpaikallaan muihin kansalaisuuksiin kuuluvia muualta Suomeen muuttaneita työntekijöitä, esiintyikö työpaikalla ikään, sukupuoleen, työsuhteen määrä- tai osa-aikaisuuteen tai syntyperään perustuvaa syrjintää. Lopuksi tiedusteltiin oliko vastaaja kunnan vai kuntayhtymän työntekijä, ja millä kunta-alan sektorista hän työskenteli.
Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.
Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia. Otosta kasvatettiin poimimalla kunta-alalla työskentelevistä lisäotos. Kunta-alan työolobarometriin sisällytettiin vain kunta-alan palkansaajat (N=658).