Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Kyseinen kouluille suunnattu osa toteutettiin esittämällä yläkoulun rehtoreille tai koulunjohtajille kysymyksiä kouluympäristöstä, paikallisesta yhteisöstä, yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksesta sekä koulun resursseista. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Taustamuuttujien (kuten iän ja sukupuolen) kartoittamisen jälkeen rehtoreilta tiedusteltiin, paljonko koululla on päätäntävaltaa siihen liittyvissä asioissa, kuten opinto-ohjelman laatimisessa, opettajien palkkausasioissa, määrärahojen jakamisessa sekä koulun kerhotoiminnassa. Koulun opettajien osallistumista koskien puolestaan esitettiin väittämiä esimerkiksi siitä, kuinka monet opettajat ovat mukana päättämässä koulun asioita, ratkaisemassa ongelmia ja kehittämässä koulun toimintaa. Tämän jälkeen kysyttiin tutkimuksen kohderyhmänä olevien kahdeksasluokkalaisten mahdollisuuksista osallistua muun muassa ympäristötoimintaan, heikompiosaisten tukemiseen, monikulttuurisiin hankkeisiin ja kulttuuri- ja urheilutoimintaan lukuvuoden aikana. Edelleen tiedusteltiin kahdeksasluokkalaisten omasta sekä heidän vanhempiensa osallistumisesta koulun johtokunnan valintaan ja muuhun koulun toimintaan. Myös muiden tahojen, kuten opettajien, johtokunnan jäsenten ja paikallisyhteisön osallistumista koulun johtamiseen kysyttiin. Oppilaisiin liittyen kysyttiin myös, huomioidaanko heidän mielipiteitään koulun asioista, kuten oppimateriaaleista, lukujärjestyksestä ja koulun säännöistä päätettäessä sekä sitä, kuinka hyvin koulun oppilaat käyttäytyvät. Osion viimeisessä kohdassa kartoitettiin koulun nykytilannetta väittämin oppilaiden, opettajien ja muun kuin opetushenkilökunnan suhtautumisesta kouluun ja työntekoon sekä heidän asemastaan koulussa.

Seuraavat kysymykset liittyivät paikallisyhteisöön. Aluksi kartoitettiin koulun lähiympäristön resursseja ja palveluita, kuten kirjastoja, teattereita, puistoalueita ja leikkikenttiä, uskonnollisia rakennuksia ja liikuntatiloja. Myös erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden, kuten maahanmuuton, työttömyyden, etnisten konfliktien, köyhyyden, rikollisuuden, huumeiden sekä alkoholin mahdollisesti aiheuttamia sosiaalisia jännitteitä tiedusteltiin. Vastaajalta kysyttiin myös, kuinka paljon oppilaiden keskuudessa ilmenee tiettyjä ongelmia, kuten ilkivaltaa, rasismia, koulupinnausta, kiusaamista, seksuaalista häirintää tai alkoholin väärinkäyttöä.

Kolmas kysymysosio käsitti koulujen yhteiskunnallisten sisältöjen opetukseen liittyvät kysymykset. Ensiksi kysyttiin, kuinka koulun kahdeksasluokkalaisten yhteiskunnallisten sisältöjen opetus järjestettiin, tai kuuluiko se ylipäänsä lainkaan opetussuunnitelmaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös hänen näkemyksiään yhteiskunnallisen kasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä sitä, onko yhteiskunnallisen kasvatuksen erityistehtäviä annettu hoidettavaksi tietyille opettajille.

Viimeisen osion kysymykset koskivat koulun kokoa, siis oppilas- ja opettajamääriä, sekä sitä, onko koulu yksityinen vai julkinen ja minkäkokoisella paikkakunnalla koulu sijaitsee. Taustamuuttujina aineistossa olivat muun muassa vastaajan ikä ja sukupuoli, aika jonka vastaaja oli rehtorina toiminut, sekä koulun sijaintikunnan paikkakuntatyyppi ja kunnan kieli.

Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.