Väestöliiton väestöntutkimuslaitos on toteuttanut vuodesta 1996 alkaen perhebarometrien sarjaa. Perhebarometrit keskittyvät nimensä mukaisesti perhettä koskeviin kysymyksiin, mutta jokaisella barometrilla on myös oma erityisteemansa. Teemoina ovat olleet mm. sukupolvien välinen avunanto, yhteiskunnallisten tukien ja palveluiden riittävyys, vastuun jakaminen perheessä, työn ja perheen yhteensovittaminen, vanhemmuuden toteuttaminen, lastenkasvatus, lasten ajankäyttö ja harrastukset.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja asenteita perhepolitiikasta. Kysymykset käsittelivät lapsiperheiden etuuksia, verotusta, vanhemmuutta ja sukupuolirooleja sekä työn ja perhe-elämän yhdistämistä. Aluksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan elämäntilannetta kysymällä, kuinka monta lasta hänellä on ja minkä ikäisiä lapset ovat. Jos vastaajalla oli alaikäisiä lapsia, häneltä tiedusteltiin hoitovapaiden ja lapsilisien käytöstä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, kuinka tyytyväinen on lapsiin kohdistuneisiin palveluihin kuten neuvolaan tai koululaisen aamu- ja iltapäivähoitoon, mitkä asiat vaikuttivat ensimmäisen lapsen hankintaan ja mitä asioita vastaaja on pitänyt erityisten haasteellisena ensimmäisen lapsen syntymän yhteydessä.
Yleisesti sosiaaliturvapolitiikkaan liittyen tutkimuksessa tiedusteltiin, keille vastaaja kohdentaisi sosiaaliturvaa Suomessa. Verotuksesta vastaajalta tiedusteltiin muun muassa mielipidettä verotuksen nykyisestä tasosta ja siitä, mihin niitä pitäisi kohdentaa, jos ne suunnataan lapsiperheiden tukemiseen. Lisäksi tiedusteltiin millainen verotusmalli olisi vastaajalle mieluisin. Perhepoliittisia toimenpiteiden tärkeyttä ja perhe- ja työelämän yhdistämistä koskevissa kysymyksissä kartoitettiin esimerkiksi sitä, miten tärkeänä pitää mahdollisuutta osapäiväiseen kodinhoidontukeen ja päivähoitoon. Lisäksi kysyttiin mielipidettä isien vanhempainvapaiden käytön edistämisestä ja 6+6+6-mallista.
Mielipiteitä sukupuolten asemasta vastaajalta kartoitettiin väitteiden avulla. Niissä kysyttiin esimerkiksi, mitä mieltä on siitä, että nykyaikaisen isän tulee olla yhtä pitkään kotona hoitamassa lapsiaan kuin äidin. Hoivaan ja avustamiseen liittyviä kysymyksiä olivat tutkimuksessa kysymykset perhevapaiden ulottamisesta koskemaan myös muita sukulaisia ja ikääntyneiden vanhempien hoitoa. Lisäksi kysyttiin onko avustanut oman kotitalouden ulkopuolella asuvaa sukulaista säännöllisesti viimeisen vuoden aikana.
Taustamuuttujina tutkimuksessa käytettiin mm. ikää, kuntatyyppiä, vuosituloja, sukupuolta, koulutusta, lapsilukua, puoluekantaa, asumismuotoa ja näkemystä omasta yhteiskuntaluokasta.
Vastauskutsu lähetettiin 3150 henkilölle TNS Gallupin toimesta. Vastaajia saavutettiin 2000, joista puolet oli miehiä ja puolet naisia.