Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Aineistoissa Homoseksuaalien elämäntapa ja elinolot 1982 - 1983 käsitellään seksuaalisten vähemmistöjen edustajien arjen kokemuksia liittyen vastaajien sukupuoliseen suuntautumiseen. Aineisto kartoittaa vastaajien seksuaalisen identiteetin rakentumista, seksuaalista käyttäytymistä sekä kokemuksia esimerkiksi syrjinnästä, joka kohdistuu vastaajan seksuaaliseen suuntautumiseen.
Alussa kartoitettiin vastaajan taustaa kysymällä sukupuolisesta suuntauksesta, nykyisestä ja mahdollisista menneistä perhesuhteista sekä lapsista. Miehiltä kysyttiin myös asevelvollisuudesta. Seuraavaksi kysyttiin sukupuolisuhteista ja parisuhteista niin samaa kuin eri sukupuolta olevien henkilöiden kanssa. Ihmissuhteita kartoitettiin lisäksi kysymällä homoseksuaalisista ystävistä sekä erilaisista ystävyys- ja rakkaussuhteista. Parisuhteisiin liittyen kysyttiin vielä tarkemmin siitä, miten rahankäyttö ja muut kodinhoitoon liittyvät vastuut jakautuvat parisuhteessa.
Seuraavaksi siirryttiin homoseksuaalisuutta koskeviin kysymyksiin, joissa kysyttiin muun muassa oman seksuaalisen suuntautumisen salaamisesta eri henkilöiltä, kuten läheisiltä, sukulaisilta, työtovereilta tai naapureilta. Lisäksi kysyttiin miten suuntautumisesta jo tietävät edellä mainitut henkilöt suhtautuvat asiaan tai miten vastaaja arvelisi näiden henkilöiden suhtautuvan vastaajan homoseksuaalisuuteen, mikäli he saisivat tietää siitä. Kysyttiin myös, miten paljon vapaa-ajastaan vastaaja viettää homoseksuaalisten ihmisten seurassa sekä minkä sukupuolen ja seksuaalisen suuntauksen edustajia vastaajan ystäväpiiriin kuuluu.
Vastaajan yhteisöllistä asemaa selvitettiin kysymällä järjestöön kuulumisesta sekä käymisestä erilaisissa paikoissa, kuten homoseksuaalien järjestön tansseissa tai muissa tapahtumissa, joissa homoseksuaalit tapaavat toisiaan. Lisäksi vastaajalta kysyttiin päihteiden käytöstä ja käytön mahdollisista seurauksista, kuten rahavaikeuksista, töistä poissaolosta sekä virkavallan kanssa tekemisiin joutumisesta. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin ensimmäisiä kokemuksia ja tiedostamisen hetkiä liittyen omaan seksuaaliseen suuntautumiseen. Kysyttiin ensimmäisistä seksuaalikontakteista sekä oman mielenkiinnon heräämisestä samaa sukupuolta olevia henkilöitä kohtaan. Lisäksi kysyttiin millaisia kokemuksia vastaajalla on homoseksuaalisen suuntautumisensa vaikutuksista esimerkiksi asunnonhankintaan, työnhakemiseen tai viranomaisten kanssa toimimiseen liittyen. Kysyttiin myös onko vastaaja joutunut ruumiillisen väkivallan kohteeksi julkisilla paikoilla.
Seuraavaksi keskityttiin vastaajan lähisukulaisiin sekä kokemuksiin ammattiauttajien kanssa toimisesta. Kysyttiin ovatko vanhemmat painostaneet vastaajaa henkisesti, taloudellisesti tai väkivalloin homoseksuaalisuuden takia. Vastavuoroisesti kysyttiin myös ovatko vastaajan omaiset ilmaisseet hyväksymisensä vastaajan seksuaalista suuntautumista kohtaan. Lisäksi kysyttiin millaisia kokemuksia vastaajalla on erilaisten lääkärien ja ammattiauttajien suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen sekä minkälaisia muita kokemuksia vastaajalla on siitä, että hänen seksuaaliseen suuntautumiseensa olisi yritetty vaikuttaa sitä muuttamalla tai muokkaamalla. Lopuksi kysyttiin vielä mitä kautta vastaaja saa tietoa homoseksuaalisuudesta, mitä lehtiä hän lukee ja mistä hän on saanut tietoa kyselystä.
Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, ammattiasema, ikä, äidinkieli, kansalaisuus sekä asuinpaikkakuntatyyppi.
Kyselylomake postitettiin kaikille homojen vapausjärjestöjen jäsenmaksunsa kyselyä edeltävänä vuonna maksaneille jäsenille (yhteensä 940 lomaketta). Jäsenjakeluna jaettiin siis 36 % kaikista lomakkeista. Lisäksi lomakkeen levittämiseksi järjestöihin kuulumattomille koottiin koko maan kattava, yli sadan yhdyshenkilön verkosto. Monet ottivat myös oma-aloitteisesti yhteyttä tutkimuksen tekijöihin jakaakseen lomaketta edelleen ystävilleen ja tuttavilleen. Lomakkeista 50,5% eli 1 313 jaettiin sellaisille henkilöille, jotka eivät kuulu mihinkään järjestöön eivätkä käy järjestöjen tapahtumissa. Lomakkeita jaettiin Suomen eri kaupunkeihin ja lääneihin suurin piirtein asukasmääriin suhteutettuna, joista Etelä-Suomen osuus korostui lopullisessa aineistossa. Yhteensä lomakkeita lähetettiin 2600 kappaletta. Lomakkeita palautettiin 1 067 kappaletta, joista 1 051 kappaletta voitiin käyttää tutkimuksessa. Vastausprosentti on laskettu lähetettyjen lomakkeiden ja kaikkien palautettujen lomakkeiden perusteella.