SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry (ent. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto) on tehnyt sosiaalibarometria vuosittain vuodesta 1991. Sarjassa eri palveluiden tuottajat (esimerkiksi kuntien sosiaalitoimi, terveyskeskukset, työ- ja elinkeinotoimistot ja Kelan toimistot) arvioivat palveluiden tilaa ja kansalaisten hyvinvoinnin muutoksia. Lisäksi käsitellään ajankohtaisia sosiaalipoliittisia teemoja. Tietoarkistoon on arkistoitu sosiaalibarometreja vuodesta 1994.
Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvoinnin, palvelujen ja julkisen palvelujärjestelmän tilanteesta. Vuoden 2008 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä vaikeimmin työllistyvien välityömarkkinat. Lisäksi kyselyssä tarkastellaan kilpailuttamisen, varhaisen puuttumisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemoja. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaalitoimen, Kansaneläkelaitoksen toimistojen, työvoimatoimistojen sekä terveyskeskuksien johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta ja palveluiden vastaavuutta organisaation toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin.
Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli organisaation nykyinen tilanne ja resursointi, jota kartoitettiin esittämällä kysymyksiä taloudellisista resursseista, tietoisesta alibudjetoinnista ja lisäresursoinnista. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota kansalaisten tarvitsemien palveluiden, kuten sosiaali-, työhallinnon- tai terveyspalveluiden, turvaamisesta nykyisillä resursseilla. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin tarkemmin siitä, miten erilaiset työhallinnon palvelut, kuten työvoimakoulutus, palkkatuettu työ tai ammatillinen kuntoutus, vastaavat toiminta-alueen asukkaiden tarpeisiin.
Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvoinnin nykyistä tilannetta kunnassa tai organisaation toiminta-alueella. Aluksi pyydettiin arvioita alueen väestön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Seuraavaksi vastaajat saivat arvioida hyvinvoinnin tilannetta ja oman organisaation mahdollisuuksia järjestää tukea eri väestöryhmille. Lisäksi tiedusteltiin erilaisia toimia, mitä kunnassa tai toiminta-alueella on tehty esimerkiksi syrjäytymiskierteiden katkaisemiseksi. Sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin vielä tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä muun muassa pyytämällä arvioita resursoinnin, yhteisöllisen työn ja terveysvaikutusten arvioinnin toteutumisesta oman kunnan toiminnassa. Lisäksi heiltä kysyttiin erilaisten välineiden, kuten indikaattorien tai tunnuslukujen, käyttämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen arvioimiseksi.
Seuraavana teemana olivat välityömarkkinat. Niitä tarkasteltiin esimerkiksi erilaisten työllistymismahdollisuuksien tarjoamista, työllistämistoimien vaikuttavuutta sekä erilaisia työllistämiseen liittyviä toimenpiteitä kartoittaen. Vastaajat saivat määritellä miten erilaiset välityömarkkinoiden kohderyhmien työllistämistä edesauttavat toimet, kuten oppisopimuskoulutuksen tarjoaminen, yksilöllinen työvalmennus tai tukihenkilötoiminta, toteutuvat kunnassa tai organisaation toiminta-alueella. Lisäksi vastaajilta pyydettiin arviota erilaisten tahojen, kuten valtion, yhdistysten tai työvoimatoimistojen, kyvystä välityömarkkinoiden kohderyhmien tilanteen ratkaisijana. Vastaajat saivat myös määritellä toimenpiteitä, jotka helpottaisivat työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta työelämään palaavia henkilöitä. Sosiaalitoimen edustajia lukuun ottamatta vastaajilta kysyttiin jo suunnitelluista keinoista vajaakuntoisten työllistämisen tehostamiseksi.
Seuraavaksi sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin palvelutarpeiden arvioinnista ja sosiaalipalveluiden kilpailuttamisesta. Sosiaalitoimen edustajat saivat arvioida, kauanko kunnassa on kilpailutettu palveluita, ja miten palveluiden laatu varmistetaan kilpailuttamistilanteessa. Terveyskeskuksen edustajilta kysyttiin lääkärien ja hoitohenkilökunnan vuokraamisesta ulkopuolisilta välitysyrityksiltä. Työvoimatoimiston edustajilta kysyttiin ostopalveluista tiedustelemalla jo toteutunutta kilpailuttamista sekä ostopalveluiden sopivuutta toimiston toimintaan. Seuraavaksi terveyskeskuksen ja sosiaalitoimen edustajilta kysyttiin kyselyn toiseen ajankohtaisteemaan, kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, liittyen uudistuksen vaikutuksista, johtamisen haasteista sekä palveluiden järjestämisestä. Vastaajat saivat arvioida Paras-uudistuksen vaikutuksia eri väestöryhmiä ja palveluiden laatutekijöitä koskien. Vastaajilta kysyttiin myös, miten uudistuksen nähdään vaikuttavan yhteistyöhön palveluita järjestävien tahojen, kuten nuorisotoimen, teknisen toimen tai työvoiman palvelukeskuksen, kanssa seuraavan kahden vuoden aikana.
Taustatietoina ovat muun muassa vastaajan organisaatio ja alueen kuntaryhmitys.
Sosiaalitoimen, Kelan toimistojen, työvoimatoimistojen ja terveyskeskusten johtavissa asemissa oleville työntekijöille osoitettu Sosiaalibarometri 2008 -kysely kerättiin vastaajaryhmäkohtaisilla kyselylomakkeilla pääosin internetin kautta sähköisellä kyselylomakkeella. Terveyskeskusten aineisto kerättiin kokonaisuudessaan postikyselynä puuttuvan sähköpostiosoitteiston vuoksi, joskin halukkaat saivat mahdollisuuden vastata kyselyyn sähköisesti. Kaikki vastaajat saivat uusintakierroksella kyselylomakkeen postitse. Kyselyyn palautui määräaikaan mennessä 442 vastausta. Terveyskeskuksista Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle sekä Turkuun, Tampereelle ja Ouluun lähetettiin kyselyt terveysasemille. Kaikissa kaupungeissa poimittiin vastaajiin mukaan puolet kaupungin terveysasemista. Kainuuseen lähetettiin kysely jokaisen kunnan terveysasemalle.