Työolobarometrit ovat työ-ja elinkeinoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joita on kerätty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Niiden tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Työolobarometrien tiedot on kerätty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2011. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin omista vaikutusmahdollisuuksista työnkuvaan sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.
Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.
Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.
Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, työpaikan koko ja toimiala.
Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2011 on jatkettu tietojen keräämistä paikallisesta sopimisesta eli tavoista, joilla työpaikoilla on sovittu työaikajärjestelyistä. Uusina teemoina mukaan otettiin päätyöhön liittyvä kotona tapahtuva työskentely, omaehtoinen ammatillista osaamista parantava kouluttautuminen ja se, miten työnantaja otti huomioon työntekijän elämäntilanteen työtä koskevissa järjestelyissä. Tänä vuonna kiinnitettiin tavallista enemmän huomiota ikäryhmien vertailuun, erityisesti nuorten ja muiden vastausten eroihin.
Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2011) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.