Tekijät

• Ketola, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus)
• Volkhard, Krech (Ruhr Universität Bochum. Centrum für Religionswissenschaftliche Studien)
• Hero, Markus (Ruhr Universität Bochum. Centrum für Religionswissenschaftliche Studien)
• Huber, Stefan (Universität Bern. Theologische Fakultät)
• Klingenberg, Maria (Kirkon tutkimuskeskus)
• Vovk, Tina (Univerza v Ljubljani. Center za raziskovanje javnega mnenja in mnozicnih komunikacij)

Asiasanat

arvot, asenteet, fundamentalismi, henkisyys, hyväntekeväisyys, kansalaistoiminta, maahanmuuttajat, moninaisuus, osallistuminen, suvaitsevaisuus, syrjintä, uskonnollinen identiteetti, uskonnolliset käsitykset, uskonnolliset yhteisöt, uskonnollisuus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suomalaisten uskonnollisuutta ja asenteita uskontojen moninaisuutta kohtaan. Tutkimus on osa NORFACE:n (New Opportunities for Research Funding Co-operation in Europe) rahoittamaa yhteiseurooppalaista tutkimusprojektia "What Are the Impacts of Religious Diversity? Regions in Three European Countries Compared". Suomen lisäksi sama tutkimus toteutettiin myös Sloveniassa ja Saksassa.

Ensin kyselyssä tiedusteltiin vastaajan asenteita uskontojen moninaisuutta kohtaan, kuten löytyykö totuus vain yhdestä uskonnosta. Sen jälkeen häneltä kysyttiin hengellisyyden ja henkisyyden harjoittamisesta sekä uskonnollisesta minäkäsityksestä. Kysymyksissä vastaaja sai tuoda esille muun muassa, kuinka usein meditoi ja kuinka uskonnollisena pitää itseään.

Seuraavaksi kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon vastaajalla on nykyisessä ympäristössään uskonnollisia vaihtoehtoja ja kuinka monen eri uskonnollisen suuntauksen kanssa hän ollut henkilökohtaisesti kontaktissa. Tämän jälkeen siirryttiin kartoittamaan oman uskon fundamentalistisia piirteitä. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi onko hän valmis tekemään merkittäviä uhrauksia uskontonsa hyväksi ja ajatteleeko hän, että vain uskonnollinen henkilö voi olla aidosti moraalinen. Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin asenteista eri ihmisryhmiä kohtaan, kysymällä mitä ihmisryhmiä, kuten juutalaisia tai alkoholisteja, hän ei haluaisi naapurikseen. Suvaitsevaisuuteen ja ksenofobiaan liittyvät kysymykset jatkuivat maahanmuuttajia koskevilla väitteillä. Vastaaja sai kertoa, mitä mieltä on esimerkiksi siitä, tulisiko maahanmuuttajille tarjota sama elintaso kuin maamme omalle väestölle ja lisäävätkö maahanmuuttajat eri ongelmia kuten rikollisuutta, huumeidenkäyttöä ja sairauksia.

Lopuksi vastaajalta kysyttiin hänen sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta, kuten kuinka on ottanut osaa ryhmiin tai liikkeisiin, jotka toimivat kehitysavun, lähialueen hyvinvoinnin, ympäristönsuojelun, kansalaisaktivismin tai kulttuuristen kysymysten puolesta. Vastaaja sai kertoa myös, kuinka paljon hän antaa hyväntekeväisyyteen rahaa vuosittain. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan jäsenyydestä eri uskontokuntiin, mihin uskonnolliin yhteisöihin tuntee läheisyyttä ja kuinka sitoutunut hän on uskonnollisen yhteisön toimintaan.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat ikä, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, taloudellinen tilanne, kotitalouden henkilöluku, maahanmuuttajatausta, äidinkieli ja paikkakuntatyyppi. Lisäksi aineistoon jätettiin aluemuuttuja, joka kuvaa sitä kumpaan otosalueeseen, Helsinkiin vai Etelä-Savoon, vastaaja kuuluu.