FSD2861 Vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien turvallisuus 2012: asukkaat

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Suominen, Petteri (Asumispalvelusäätiö ASPA)
  • Hyvärinen, Sanni (Asumispalvelusäätiö ASPA)

Asiasanat

asumispalvelut, kehitysvammaiset, luottamus, mielenterveyskuntoutujat, paloturvallisuus, palveluasunnot, pelko, sosiaalipalvelut, turvallisuus, turvattomuus, vammaiset

Sisällön kuvaus

Aineisto käsittelee vammaisten, mielenterveyskuntoutujien sekä muista syistä apua ja tukea tarvitsevien asumispalveluiden käyttäjien näkemyksiä turvallisuudesta. Kyselyssä tarkastellaan heidän tuen tarvettaan sekä asumisturvallisuuttaan.

Aluksi kartoitettiin asukkaiden taustatekijöitä, kuten ikää, sukupuolta sekä syytä, joka ensisijaisesti aiheuttaa avun tai tuen tarvetta. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, millaista tukea tai apua he saavat asumiseensa, kuinka turvalliseksi he tuntevat olonsa liikkuessaan asuinalueellaan päivällä ja illalla sekä mitkä asiat heitä huolestuttavat kotona asumisessa. Asukkailta tiedusteltiin, millaiset seikat, kuten palovaroitin, turvapuhelin tai henkilökohtainen apu, parantaisivat turvallisuutta kotona ja onko vastaajallaan kyseisiä tuotteita tai palveluita. Lisäksi kysyttiin, mitä asukas itse voisi tehdä, jotta kotona ja omalla asuinalueella olisi turvallista, sekä millaiset toimenpiteet, kuten valaistuksen tai liikennevalvonnan lisääminen, edistäisivät turvallisuutta asuinalueella. Luottamukseen liittyen vastaajilta kysyttiin, kuinka hyvin he luottivat yksikön työntekijöihin, avun ja tuen saantiin heiltä, muihin ihmisiin ylipäänsä sekä erilaisiin tahoihin, kuten sosiaalipalveluihin, mielenterveyspalveluihin ja poliisiin.

Seuraavaksi tiedusteltiin avunsaamisesta ja osallistumisesta. Asukkaat kertoivat, kuinka usein mielestään tarvitsivat erilaista tukea, kuten kannustusta allapäin ollessa, apua asioiden hoitoon tai jotakuta, jolta saa neuvoja. Tämän jälkeen kysyttiin, kuinka usein vastaaja tapasi esimerkiksi ystäviään tai asumisyksikön työntekijöitä sekä syitä siihen, jos vastaaja ei voinut tavata läheisiään yhtä usein kuin haluaisi. Heiltä tiedusteltiin myös, olivatko he osallistuneet vuoden aikana jonkin järjestön tai harrastusryhmän toimintaan ja millaista tämä toiminta oli ollut. Mikäli vastaaja ei ollut osallistunut tällaiseen toimintaan, kysyttiin syitä tähän. Seuraavaksi tiedusteltiin osallistumista internetin keskustelu- tai muihin yhteisöihin kuten Facebookiin sekä syitä mahdolliseen osallistumattomuuteen. Lopuksi asukkailta kysyttiin vielä millaiset seikat toivat elämään iloa ja jaksamista sekä muita turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka he haluaisivat kertoa.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.