Aineiston nimi

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004

Aineistonumero

FSD2884

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2884

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Muut tekijät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota luotettavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto perustuu puhelinhaastatteluihin, postikyselyyn ja rekisteritietoihin.

Puhelinhaastatteluissa käsiteltiin vastaajan kotitaloutta, vanhempia ja lapsuutta, vastaajan omaa toimintaa tällä hetkellä, asumista sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttämistä. Terveyttä käsiteltiin kysymällä liikunnasta, alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Lisäksi kysyttiin vastaajien fyysisistä tai psyykkisistä vammoista ja haittaavatko ne elämää. Alle 46-vuotiailta naisilta kysyttiin ovatko he raskaana. Kysyttiin myös lääkärillä tai terveydenhoitajalla käynneistä sekä mistä ensisijaisesti yritetään saada hoitoa äkillisissä sairaustapauksissa. Tiedusteltiin myös onko vastaaja saanut riittävästi hoitoa sairauksiinsa viimeisten 12 kk aikana ja onko joitain asioita, jotka haittaavat hoidon saamista. Haluttiin tietää välimatka vastaajan asunnolta terveydenhuollon eri toimipisteille ja kysyttiin myös hammaslääkärin palvelujen käyttämisestä.

Sosiaalipalveluita ja niiden käyttöä kartoitettiin kysymällä mihin tarkoitukseen ja keneltä palvelua tai apua oli saatu ja millainen avun merkitys oli. 60 vuotta täyttäneiltä kysyttiin miten he itse selviävät jokapäiväisistä toimistaan ja saavatko he, ja kuinka usein, apua näihin toimiinsa. Heiltä kysyttiin myös toimintakyvyn alenemisen vuoksi saatavasta avusta ja keneltä he tällaista apua saivat. Lisäksi kysyttiin kuinka tyytyväisiä saatuun apuun oltiin. Vanhemmille vastaajille esitettiin myös ajatuksiin ja tunteisiin liittyviä kysymyksiä sekä esitettiin väittämiä ajankäytöstä ja elämästä yleensä.

Asenteita kartoitettiin esittämällä kaikille vastaajille kysymyksiä mm. siitä, kenen tai minkä tahon pitäisi kantaa päävastuu vanhusten hoidosta, sosiaaliturvan tasosta sekä kotitalouden taloudellisen tilanteen ja elämäntilanteen yleisestä kehittymisestä lähitulevaisuudessa. Lisäksi esitettiin väittämiä rikkaiden ja köyhien välisestä erosta sekä verotuksen muutoksista ja sen vaikutuksista sosiaaliturvaan.

Postikyselyosio alkoi kysymyksillä tyytyväisyydestä elämään ja mitä vastaaja tekisi mieluiten nykyisessä elämäntilanteessa. Kysyttiin myös mistä menoista valtio ja kunnat voisivat säästää ja mistä ei. Lisäksi esitettiin väittämiä koskien yksityisiä sosiaalipalveluita sekä yksityistä terveyden- ja sairaanhoitoa.

Vastaajilta pyydettiin arviota siitä, millaisia mahdollisuuksia heillä olisi tarvittaessa saada apua läheisiltä. Esitettiin myös väittämiä toisten ihmisten rehellisyydestä ja auttamishalusta. Kysyttiin mielipidettä parhaasta tavasta turvata pitkäaikaisen hoidon rahoitus tulevaisuudessa. Työelämään liittyen esitettiin esimiestä koskevia väittämiä. Vastaajilta kysyttiin myös millainen vakuutusturva heillä on.

Seuraavaksi kysyttiin käyttävätkö vastaajat lääkärin määräämiä reseptilääkkeitä ja tiedusteltiin lääkkeiden nimiä. Lisäksi kysyttiin ilman reseptiä saatavien lääkkeiden, vitamiinivalmisteiden, luontaislääkkeiden, yrtti- tai rohdoslääkkeiden tai homeopaattisten valmisteiden käyttöä sekä käytettävien valmisteiden nimiä.

Terveyspalvelujärjestelmän toimintaa ja rahoitusta tarkasteltiin esittämällä väittämiä, kysymällä kotikunnan sairaanhoidon parannettavia osa-alueita ja kehitettäviä palveluja. Kysyttiin myös kenen tulisi ensisijaisesti huolehtia terveyden- ja sairaanhoidon valvonnasta ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Haluttiin myös tietää miten terveyden- ja sairaanhoito tulisi ensisijaisesti rahoittaa.

Sosiaalipalveluita kartoitettiin kysymällä kuinka vaikeaa erilaisten tukien hakeminen olisi ja pyydettiin arviota siitä, kuinka todennäköisesti vastaaja saisi tukea sitä tarvitessaan. Esitettiin myös sosiaalipalveluita koskevia väittämiä ja kysyttiin pitäisikö sosiaalipalveluita kehittää vastaajan kotikunnassa ja missä määrin. Tiedusteltiin onko vastaaja hakenut taloudellista tukea kunnan sosiaalitoimesta ja onko hänelle sitä myönnetty. Samoin tiedusteltiin onko vastaaja hakenut ja saanut hoitoa tai palveluita kunnan sosiaalitoimesta. Lisäksi kysyttiin millaiseksi asiointi sosiaalitoimen kanssa koettiin.

Elämänlaatua kartoitettiin esittämällä useita kysymyksiä terveydentilasta. Kysymykset käsittelivät mm. liikkumista, lukemista, kuulemista, hengitysvaikeuksia, nukkumista, syömistä, puhumista, selviytymistä jokapäiväisistä toimista, ajattelua ja muistia, mielialaa ja sukupuolielämää. Sosiaalisia verkostoja ja osallistumista koskevissa muuttujissa kysyttiin yhteydenpidosta läheisiin sekä viimeaikaisista aktiviteeteista. Lopuksi pyydettiin tietoja vastaajien avun tarpeesta, palvelujen käytöstä ja niiden koetusta laadusta.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, isän ja äidin ammatit, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo v. 2004 ja koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Asiasanat

elinolot; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; indikaattorit; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
• Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Ajallinen kattavuus

2004

Aineistonkeruun ajankohta

2004-08-16 – 2004-10-29

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 - 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Paneelin jäsenet poimittiin satunnaisotannalla Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta, joka perustuu Väestötietojärjestelmän tietoihin.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

82,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

518 muuttujaa ja 4350 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Otokseen on laskettu sekä henkilö- että kotitalouspainot, jotka ovat muodostettu kalibroimalla. Menetelmän lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden poimintatodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointipainoilla saadaan peruspainoja tarkemmin estimoitua myös tuntemattomia jakaumia. Henkilöpainot kalibroitiin seuraavien jakaumien mukaan: ikä (5-vuoden ikäryhmitys), sukupuoli, kuntaryhmitys (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) ja maakunta. Kotitalouspainot kalibroitiin seuraavien jakaumien mukaan: kotitalouden koko ja maakunta. Aineistossa on kaksi korotuskerroin -muuttujaa ja kaksi painomuuttujaa: Bv5a, väestötason korotuskerroin, henkilöt; Bv6a, väestötason korotuskerroin, kotitaloudet; Bv5b, painokerroin, henkilötaso; Bv6b, painokerroin, kotitaloustaso. Bv5a ja Bv6a korottavat aineiston edustamaan kehikkopopulaatiota. Perusotoksessa (eli puhelin- ja postiaineistoissa) 3 841 386 henkilöön ja 2 238 800 kotitalouteen. Bv5b ja Bv6b ovat painokertoimia, joiden odotusarvot ovat 1.00 eli ne korjaavat ainoastaan otoskadon vaikutuksen, mutta mahdollistavat tilastollisten testien tekemisen painotetulla aineistolla.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Moisio, Pasi (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2004 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2884

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Moisio, Pasi (2006). HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus. Työpapereita 6/2006 [verkkodokumentti]. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77715/Tp6-2006.pdf?sequence=1 [viitattu 13.5.2014].

Julkaisut aineistosta

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.

Moisio, Pasi (2006). HYPA 2004 aineistokuvaus. Hyvinvointi & Palvelut 2004 -kyselyn aineistokuvaus. Helsinki: Stakes. Stakesin työpapapereita 6/2006. URN:NBN:fi-fe201204193731

Suomalaisten hyvinvointi 2006 (2006). Toim. Kautto, Mikko. Helsinki: Stakes.

Muuri, Anu (2007) Vaikuttaako palveluiden käyttö mielipiteisiin sosiaalipalvelujärjestelmästä? Yhteiskuntapolitiikka 72(1) 22 - 34.

Suomalaisten hyvinvointi 2014 (2014). Toim. Vaarama, Marja & Karvonen, Sakari & Kestilä, Laura & Moisio, Pasi & Muuri, Anu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-015-3

Miettinen, Mariella (2017). Vanhusten elämänlaatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät vuosina 2004 ja 2013. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.