FSD2888 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

The dataset is (C) available for research only (including Master's, doctoral and Polytechnic/University of Applied Sciences Master's theses). The dataset may not be used for teaching, study (e.g. seminar papers, essays) or other theses (Bachelor's theses or equivalent).

Download the data

Study description in other languages

in English

Related files

Study title

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Dataset ID Number

FSD2888

Persistent identifier

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2888

Data Type

Quantitative

Authors

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Other Identification/Acknowledgements

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Abstract

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 tehtyjen haastatteluiden sekä postikyselyjen vastaukset.

Puhelinhaastattelun kysymykset käsittelivät hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Hyvinvointia käsittelevät kysymykset koskivat subjektiivista eli koettua elintasoa sekä asumista. Sosiaalisista suhteista tiedusteltiin kysymällä vastaajan lähipiirin kuuluvista henkilöistä sekä osallisuudesta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa omia kokemuksia siitä, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi.

Terveyttä ja terveyspalveluita koskevissa kysymyksissä lähdettiin liikkeelle vastaajan omasta terveydentilasta. Vastaajalta kysyttiin omista sairauksista tai muista vammoista. Seuraavaksi kysyttiin terveyspalveluista kartoittamalla vastaajan lääkärissä käymistä, kuten onko vastaaja käynyt viimeisten 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla ja jos on, niin kuinka monta kertaa. Vastaajaa pyydettiin määrittelemään asioita, jotka mahdollisesti ovat haitanneet hoidonsaamista, kuten rahan puute, palveluiden puute tai palveluiden etäisyys. Myös kokemuksia hoitoon pääsyn odotusajoista tiedusteltiin. Lopuksi terveyttä koskevissa kysymyksissä vastaaja sai arvioida julkisten- ja yksityisten terveyspalveluiden laatua.

Sosiaalipalveluita kartoitettiin esittämällä kysymyksiä väestöön yleensä ja palveluiden käytännön toteutukseen liittyen. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan sosiaalipalveluiden tilaa Suomessa sekä omaa luottamusta erilaisten palveluiden saamiseen, kuten lasten päivähoitopaikan, toimeentulotuen tai vammaispalveluiden saamiseen niitä tarvittaessa. Myös mielipidettä verorahojen kohdentamisesta erilaisiin sosiaalipalveluihin tiedusteltiin. Sosiaalipalveluiden käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä pyydettiin arviota sosiaalipalveluita hakeneilta henkilöiltä palvelusta peritystä maksusta, palvelun riittävyydestä ja palvelun saamiseen kuluneesta ajasta. Vastaaja sai arvioida lisäksi näkemyksiään sosiaalitoimessa tapahtuvaan asiointiin liittyen, kuten jonottamiseen, virastojen aukioloaikoihin ja palvelun laatuun.

Läheisapua ja elämänlaatua käsiteltiin omaishoitajuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia tiedustelevilla kysymyksillä. Vastaaja sai arvioida millainen palveluiden laatu on niiden omaisten kohdalla, joiden omaishoitajana vastaaja itse toimii. Omaa elämänlaatua vastaaja sai arvioida terveyteen, keskittymiseen, tyytyväisyyteen ja liikuntakykyyn peilaten.

Postikyselyssä kartoitettiin vastaajan sairauksia, vakuutuksia, mielipiteitä terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta sekä terveydentilaa. Vastaajalta kysyttiin aluksi sairastumisesta arkipäivinä ja sairasvakuutuksen tyypistä. Seuraavaksi kysyttiin oman kotikunnan sairaanhoidon ja terveyspalvelujen parantamisnäkemyksiä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi miten terveyden- ja sairaanhoitoa tulisi ensisijaisesti rahoittaa. Mielipiteitä sosiaaliturvasta kartoitettiin sosiaaliturvan tasoa, sen järjestämisvastuuta sekä verorahojen kohdentamista eri sosiaaliturvan palveluihin tarkastelemalla. Vastaajalta kysyttiin myös kokemuksia siitä, aiheuttavatko käytettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut taloudellisia ongelmia.

Seuraavaksi kysyttiin terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kattavasti arvioimaan omaa terveyttään muun muassa liikkumiskyvyn, näön, kuulemisen, hengittämisen, nukkumisen syömisen, puhumisen, muistin ja elintoimintojen näkökulmasta. Vastaaja sai arvioida esimerkiksi vastaako oma liikuntakyky niin sanottua normaalia vai onko arjen liikunnassa, kuten kävelemisessä ja portaiden nousemisessa, lieviä haasteita vai onko liikkuminen itsenäisesti täysin mahdotonta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumisesta, mielialasta, sukupuolielämästä sekä omasta energiatasosta. Lopuksi terveyteen liittyen kysyttiin vielä suunterveydestä.

Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2009 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

Keywords

elinolot; hyvinvointi; hyvinvointipolitiikka; palvelut; perhepolitiikka; sosiaali-indikaattorit; sosiaalipalvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; terveydenhuolto; terveys; terveyspalvelut; terveyspolitiikka

Topic Classification

Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDA Topic Classification)
Sosiaalipalveluiden käyttö ja saatavuus (CESSDA Topic Classification)

Series

Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Data Collector

Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Nyberg, Riina (Tilastokeskus)

Time Period Covered

2009

Collection Dates

2009-08-31 – 2010-01-15

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

18 - 79-vuotiaat Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Pitkittäisaineisto: paneeliaineisto

Sampling Procedure

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluilla ja postikyselyllä. Otoksen koko on 5 800, joista puolet ovat uusia kohteita ja puolet ovat olleet mukana edellisessä vuoden 2006 tutkimuksessa. Puhelinhaastatteluihin osallistuneista puolet on valittu satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestörekisteristä ja puolet niiden edelliseen aineistonkeruuseen (vuonna 2006) osallistuneiden keskuudesta, jotka ilmoittivat olevansa halukkaita osallistumaan tutkimukseen jatkossa. Puhelinhaastatelluilta kysyttiin lupa erillisen postikyselyn lähettämiseen ja heistä 79 prosenttia (n = 3 099) antoi luvan postikyselyn lähettämiselle. Postikyselyn vastaukset on kerätty näiltä luvan antaneilta haastatelluilta. Postikyselyyn vastauksia saatiin 1 842 kappaletta.

Collection Mode

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: English and Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Number of Cases and Variables

218 variables and 3933 cases.

Data Version

2.0

Weighting

Aineiston painokertoimet ottavat huomioon otanta-asetelman ja korjaavat kadon aiheuttamaa vinoumaa. Otokseen on laskettu sekä henkilö- että kotitalouspainot, jotka on muodostettu kalibroimalla. Menetelmän lähtökohtana ovat peruspainot eli poimintayksiköiden sisältymistodennäköisyyksien käänteisluvut. Kalibroinnissa peruspainoja muunnetaan siten, että tietyt perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla niin sanotuilla kalibrointipainoilla. Kalibrointi paikkaa sekä kadon että paneelin vanhenemisesta aiheutuvan peittovirheen vaikutusta. Henkilöpainot kalibroitiin iän (5-vuoden ikäryhmitys), sukupuolen, kuntaryhmityksen (maaseutumaiset, taajaan asutut ja kaupunkimaiset kunnat) ja maakunnan mukaan. Kotitalouspainot kalibroitiin kotitalouden koon ja maakunnan (eroteltuna myös pääkaupunkiseutu) mukaan. Aineistossa on sekä kotitalouksille että henkilöille sekä korotus- että analyysipainokertoimet. Korotuspainokertoimet bv8a ja bv9a korottavat aineiston edustamaan koko väestöä. Analyysipainot on skaalattu korotuspainoista siten, että niiden keskiarvot ovat 1.00 ja summa on vastaajien lukumäärä.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Moisio, Pasi (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2888

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Related Materials

Suomalaisten hyvinvointi 2010 (2010). Toim. Vaarama, Marja & Moisio, Pasi & Karvonen, Sakari. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. URN:NBN:fi-fe201205085398

HYPA 2009 - kyselyn aineistonkuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://www.thl.fi/documents/10531/168099/Koululaisen_turvaverkko_2013.pdf [viitattu 4.6.2014]

Related Publications

Palomäki, Liisa-Maria (2013). Eläkkeelle siirtyminen ja subjektiivinen taloudellinen hyvinvointi. Tulomuutosten ja toimeentulokokemusten tarkastelua. Yhteiskuntapolitiikka 78 (4), 378 - 394.