Tiedebarometreissä kartoitetaan suomalaisten suhdetta ja suhtautumista tieteeseen. Tarkastelun kohteena ovat muun muassa tieteen taso ja tarpeellisuus, tieteellis-teknisen kehityksen hyödyt ja riskit, tieteen moraali ja maailmankatsomukselliset näkökohdat. Ensimmäinen Tiedebarometri kerättiin vuonna 2001, jonka jälkeen keruu on toistettu aiemmin kolmen ja nykyään kahden vuoden välein. Tutkimuksen on vuoteen 2019 saakka toteuttanut Tieteen tiedotus ry:n toimeksiannosta Yhdyskuntatutkimus.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten suhtautumista tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa tieteen kiinnostavuus, luotettavuus, laatu, rahoitus ja kehittäminen. Aineisto noudattelee edellisten tiedebarometrien kysymystenasettelua lukuun ottamatta kysymystä 10. Lisäksi kysymykseen 9 on tullut kolme uutta väitettä, jotka koskevat suomalaisten säätiöiden verovapautta, alkuperäiskieliä ja yliopistojen valtionrahoitusta.
Vastaajalta kysyttiin, kuinka aktiivisesti hän seuraa eri tiedotusvälineistä erilaisia aihepiirejä koskevia uutisia, ohjelmia ja kirjoituksia. Erikseen kysyttiin kuinka kiinnostunut vastaaja on muun muassa lääketieteen kehityksestä, bioteknologiasta, avaruustutkimuksesta, historiantutkimuksesta ja Suomalaisen tieteen kansainvälisestä asemasta. Edelleen kysyttiin mitkä tietolähteet ovat vastaajalle tärkeimpiä tiedettä ja tutkimusta koskevan tiedon välittäjiä. Vastaajaa pyydettiin myös nimeämään yksi nykyisin toimiva ja yksi aikaisemmin toiminut merkittävä suomalainen tieteenharjoittaja, sekä suomalaisen tieteen saavutus tai keksintö. Tämän jälkeen vastaajaa pyydettiin arvioimaan, kuinka paljon hän luottaa erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuinka hyvin erilaiset tieteeseen ja tutkimukseen liittyvät asiat ovat maassamme nykyisin, ja millaisiksi hän arvioi tieteen mahdollisuudet ratkaista erilaisia ongelmia.
Lopuksi vastaajalle esitettiin useita väittämiä tieteestä ja tutkimuksesta. Väittämät käsittelivät erilaisia uskomuksia, tieteen tehokkuutta, tieteen ja uskonnon suhdetta, eläinkokeita, geeniteknologiaa, tekniikan kehitystä, tutkimusvarojen kohdentamista, tieteellisen tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa, ufo-havaintoja, telepatiaa, homeopatiaa, korkeasti koulutettujen aivovientiä ja -tuontia sekä tiedeyhteisön toiminnan vastuullisuutta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, missä määrin hänelle on tuttuja erilaiset viimeaikaiset tiedeuutisten aiheet, kuten rokoteturvallisuus ja yksityisyyden turvaaminen verkkomaailmassa.
Taustamuuttujina ovat tiedot vastaajan sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinmaakunnasta, perus- ja ammattikoulutuksesta ja ammattiryhmästä.
Tutkimus suoritettiin samalla tavalla kuin tutkimussarjan aikaisemmissa osissa. Tutkimuksen otos saatiin satunnaisotannalla väestörekisteristä ja se oli suuruudeltaan 6000 henkilöä. Otos oli 1000 henkilöä suurempi kuin edellisenä vuonna, millä pyrittiin nostamaan ensimmäisellä postituskerralla vastaavien määrää karhuamalla saatujen vastausten sijasta. Ensimmäisellä postituskerralla vastauksia tuli 909 analyysikelpoista lomaketta. Uusintakysely lähetettiin karhukirjeenä tuhannelle henkilölle uudelleen 19.7. ja se tuotti 62 lomaketta. Yhteensä havaintoyksiköitä oli 971, mikä on hieman vähemmän verrattuna vuoden 2010 aineistoon (n=1031). Sen vuoksi, että vastauksia ei karhuttu systemaattisesti, kyselylle ei määritelty vastausprosenttia.