Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tutkimuksessa kartoitettiin menneisyyskäsityksiä, tietoja historian kulusta, historiatietoisuutta, näkemyksiä menneisyydestä ja historiallista identiteettiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät arjen historiaa, Suomen historian murroskohtia, suomen historian merkkihenkilöitä ja sukupolvien avainkokemuksia.
Aluksi kysyttiin, mitä historia merkitsee vastaajille ja ovatko he tutustuneet historiaan viimeisen vuoden aikana. Tiedusteltiin myös oman sukupolven kannalta merkittävintä historiallista tapahtumaa ja sitä, viettääkö vastaaja Suomen itsenäisyyspäivää. Kysyttiin myös miten paljon erilaisiin historiasta ja menneisyydestä kertoviin lähteisiin luotetaan ja kuinka kiinnostuneita vastaajat olivat historian eri osa-alueista.
Seuraavaksi pyydettiin mielipiteitä kehitykseen vaikuttavista asioista maailmassa ja Suomessa. Tätä kartoitettiin esittämällä väittämiä historiallisen kehityksen luonteesta. Kysyttiin kuinka paljon erilaiset keksinnöt, asiat ja ihmiset ovat muuttaneet ihmisten elämää entisistä ajoista tähän päivään mennessä ja kuinka paljon ne tulevat muuttamaan ihmisten elämää seuraavien 40 vuoden aikana. Esitettiin myös Suomen menneisyyteen ja tulevaisuuden kehitykseen liittyviä väittämiä.
Historian merkitystä vastaajan omalle sukupolvelle käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin erilaisten yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten asioiden tärkeyttä ja pyydettiin mainintoja yksittäisistä menneisyyteen liittyvistä kirjoista, elokuvista, musiikkiesityksistä tai näytelmistä, jotka ovat erityisesti vaikuttaneet vastaajiin. Pyydettiin myös mainitsemaan viisi merkittävintä asiaa Suomen historiasta sekä mainitsemaan 1-3 merkittävintä henkilöä Suomen historiassa.
Historiallisia tapahtumia käsittelevässä kysymysosiossa pyydettiin kertomaan mielikuvia vuonna 1918 Suomessa käydystä sodasta ja tiedusteltiin, mitä nimeä vastaaja on tottunut tästä sodasta käyttämään. Lisäksi esitettiin useita väittämiä talvi-, jatko- ja Lapin sodasta. Väittämillä kartoitettiin myös käsityksiä Suomen murrosvaiheesta toisen maailmansodan jälkeen.
Lopuksi esitettiin väittämiä, joilla pyrittiin selvittämään käsityksiä Suomen ja maailman lähimenneisyydestä ja nykyisyydestä. Tiedusteltiin myös menneisyyteen ja nykyisyyteen liittyvien tekijöiden ja asioiden vaikutuksesta Suomi-kuvaan ulkomailla.
Taustamuuttujia olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, oma ja vanhempien koulutus, asuinpaikkatietoja, työhön osallistuminen, talouden koko, tuloluokka sekä työpaikan toimi- tai tuotantoala. Lisäksi taustamuuttujia olivat yhteiskuntaluokka, lapsuudenkodin yhteiskuntaluokka, asevelvollisuuden suorittaminen, poliittinen kanta ja uskontokuntiin kuuluminen.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin yliopisto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Svenska Kulturfonden ja Koneen Säätiö.
Kyselyaineiston keruu toteutettiin Tilastokeskuksen postikyselynä loka-joulukuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa 3420 henkilön otokseen valikoituneille lähetettiin kyselylomake saatekirjeen kera. Tämän jälkeen henkilöt saivat postikortin, jossa heitä samalla sekä kiitettiin että muistutettiin vastaamisesta. Kirjeitse lähetettyjä muistutuksia ei-vastanneille oli vielä kaksi kertaa. Kontakteja oli siis yhteensä enintään neljä.
Ennen ensimmäistä muistutuskierrosta lomakkeen palautti noin 800 vastaajaa, ensimmäisen ja toisen muistutuksen välissä noin 300 ja viimeisen muistutuksen jälkeen noin 150 henkilöä. Yhteensä lomakkeen palautti siis noin 1250 henkilöä, joista 1208 tuli mukaan lopulliseen aineistoon.