Vapaaehtoistoiminnan esteet 2014 -aineisto on kerätty osana Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan (KANE) selvitystä vapaaehtoistoiminnan kehittämisen esteistä, tarpeista ja yleensä toimintaedellytyksistä. Kyselyssä kartoitettiin yleishyödyllisten ja voittoa tavoittelemattomien järjestöjen ja yhteisöjen näkemyksiä toiminnan esteistä ja mahdollisuuksista sekä ajatuksia vapaaehtoistoiminnan kehittämiskohteista. Kyselyn tavoitteena on ollut tuottaa kehittämistoiminnassa hyödynnettävää tietoa vapaaehtoistoiminnan edellytyksistä. Kyselyn vastaajat ovat yhteisöjen sekä palkattuja työntekijöitä että vapaaehtoisaktiiveja.

Kyselyn alussa kartoitettiin yhteisön taustatietoja. Seuraavaksi kysyttiin viranomaisiin ja lainsäädäntöön liittyviä tekijöitä nostamalla esiin mahdollisia seikkoja, jotka ovat haitanneet tai estäneet vapaaehtoistoiminnan kehittämistä oman yhteisön toiminnassa. Verotukseen liittyvistä seikoista mainittiin muun muassa epäselvyydet verovapauksiin ja toisaalta veronalaisuuteen liittyen sekä verottajan tulkinnat vapaaehtoistyöstä ja sen verottamisesta. Lainsäädännöllisistä esteistä mainittiin muun muassa hygieniasäädökset, varainhankintaan liittyvä lainsäädäntö sekä viranomaistulkinnat tapauksissa, joissa lainsäädäntö ei määrittele toiminnan raameja. Lisäksi esiin nostettiin vielä hallinnolliset ja käytännölliset esteet, kuten koordinoimisen haasteet, taloudellisten toimintaedellytysten rajoitteet, vapaaehtoistyön tekemisen ja työttömyystukien yhdistämisen epäselvyydet sekä fyysiset esteet. Kaikkiin näihin liittyen vastaajat saivat tarkemmin määritellä millaisia haasteet ja esteet ovat olleet sekä miten ne ovat vaikuttaneet oman yhteisön toimintaan.

Seuraavaksi kysyttiin vapaaehtoistoiminnan kehittämisestä. Vastaajilta kysyttiin erilaisten vapaaehtoistoimintaan liittyvien rakenteellisten kehittämistarpeiden tärkeydestä. Tarpeista mainittiin muun muassa vapaaehtoisen aseman ja oikeuksien auki kirjoittaminen, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen kouluissa ja kasvatuksessa sekä vastuutahon määritteleminen vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Vastaajat saivat lisäksi kertoa tarkemmin miten vapaaehtoistoimintaa tulisi kehittää. Lopuksi kysyttiin vapaaehtois- ja vertaistoiminnan kehittämiskohteiden tärkeysjärjestyksestä. Kehittämiskohteista mainittiin esimerkiksi paikalliset ja valtakunnalliset osaamis- ja informaatiokeskukset, lainsäädäntö sekä vapaaehtoistoiminnan huomioiminen hallitusohjelmassa.

Taustamuuttujina ovat vastaajan edustamaan yhteisöön liittyen seuraavat: minkä tyyppisestä järjestöstä tai yhteisöstä on kyse, millä sektorilla yhteisö toimii ja mikäli yhteisö on paikallinen tai alueellinen, missä yhteisö toimii. Lisäksi taustatietona kysyttiin yhteisössä toimivien palkattujen ja vapaaehtoisten toimijoiden lukumäärää sekä vastaajan roolia yhteisössä.