ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Tutkimus käsittelee kansalaisvaikuttamista Suomessa sekä suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Aluksi vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitävät erilaisia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen muotoja. Seuraavaksi tiedusteltiin, pitäisikö julkiset kokoontumiset sallia uskonnollisille ääriryhmille, sellaisille ryhmille, jotka haluavat kaataa maan hallituksen väkivalloin tai johonkin rotuun tai etniseen ryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuville ihmisille. Esitettiin myös erilaisia poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja ja kysyttiin, ovatko vastaajat tehneet tai voisivatko he kuvitella tekevänsä esitettyjä toimia.
Seuraava kysymys käsitteli median käyttöä politiikan seuraamiseen. Tämän jälkeen haluttiin tietää, kuinka monen henkilön kanssa vastaajat ovat päivittäin tekemisissä. Lueteltiin myös erilaisia ryhmiä, järjestöjä ja yhdistyksiä sekä tiedusteltiin kuuluuko vastaaja niihin ja osallistuuko hän niiden toimintaan. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka tärkeinä vastaajat pitivät eri ominaisuuksia, joita edellytetään kunnon kansalaiselta. Esitettiin myös hallitusta ja poliittisia kysymyksiä koskevia väittämiä.
Tämän jälkeen vastaajille esitettiin tilanne, jossa eduskunta suunnittelee säätävänsä lain, jota vastaaja pitää epäoikeudenmukaisena. Tällaiseen tilanteeseen liittyen haluttiin tietää, kuinka todennäköistä olisi, että vastaaja kykenisi tekemään asialle jotain. Haluttiin myös tietää, kuinka todennäköisenä pidettiin sitä, että eduskunnassa kiinnitettäisiin vakavasti huomiota näihin vaatimuksiin.
Poliittisia mielipiteitä kartoitettiin pyytämällä vastaajia kertomaan oma sijoittumisensa vasemmisto-oikeisto -akselilla sekä kysymällä, voiko luottaa siihen, että hallitus tekee enimmäkseen oikeita ratkaisuja. Esitettiin myös väittämä, että useimmat poliitikot olisivat mukana politiikassa vain hyötyäkseen siitä henkilökohtaisesti. Lopuksi kysyttiin politiikasta keskustelemisesta, esitettiin politiikkaa koskevia väittämiä sekä kysyttiin julkisen sektorin sitoutumisesta palvelemaan kansalaisia ja tiedusteltiin, kuinka yleisenä korruptiota pidettiin julkisella sektorilla.
Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiliiton jäsenyys, työnantajasektori, toimiala, poliittinen asennoituminen, kirkossakäynti, kirkon tai uskonnollisen yhteisön jäsenyys, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, kotitalouden tulot, kotitalouden henkilömäärä ja ikärakenne, vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi ja asuinmaakunta sekä puolison koulutus, ammatti, säännöllinen viikoittainen työaika, työnantajasektori ja toimiala.
Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 3500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1505. Kato: yhteensä 1995, joista kieltäytyneitä 2, osoite tuntematon 8, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 3, tyhjänä palautettuja lomakkeita 10 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1971.