Tervaskannot 90+ on professori Antti Hervosen ja silloisen yliassistentti Marja Jylhän vuonna 1995 käynnistämä monitieteinen tutkimuskokonaisuus, joka kohdistuu yli 90-vuotiaisiin tamperelaisiin. Tutkimusten lähtökohtana on väestörakenteen nopea muutos ja pitkäikäisyyden yleistyminen. Keskeisiä tutkimusteemoja ovat terveyden ja toimintakyvyn kehitys, palvelut ja epävirallinen apu, pitkäikäisten elämäntilanne ja elämän kokeminen ja vanhenemisen biologinen tausta.
Aineistoja on koottu useilla eri menetelmillä, kuten toistuvilla postikyselyillä, terveyshaastatteluilla ja toimintakykymittauksilla, verinäytteillä, elämäntarinahaastatteluilla ja rekisteritietoja keräämällä. Tietoarkistoon on tallennettu postikyselyt vuodesta 1995 lähtien.
Tutkimuksessa kartoitettiin pitkän iän salaisuuksia tarkastelemalla 90 vuotta täyttäneiden tamperelaisten asumiseen, avun saamiseen, toimintakykyyn ja arkeen liittyviä asioita.
Aluksi tutkittavilta kysyttiin kenen kanssa he asuvat ja auttaako joku heitä kotona esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä ja ruoanlaitossa. Henkilökohtaista avunsaantia ja kodinhoitoapua selvitettiin tarkemmin kysymällä kuka auttaa eniten kotona jokapäiväisessä elämässä ja käykö kodinhoitaja tai kotiavustaja ainakin kerran viikossa.
Muita arkeen ja toiminnallisuuteen liittyviä asioita selvitettiin kysymällä viettävätkö tutkittavat suurimman osan päivästä vuoteessa, jalkeilla vai istuskellen, käyvätkö he itse kaupassa, ulkoilevatko päivittäin ja seuraavatko uutisia sanomalehdistä. Lopuksi kysyttiin missä ammatissa tutkittavat ovat toimineet suurimman osan työikäänsä, onko heidän mielestään ihmisen hyvä elää 100-vuotiaaksi ja millaiseksi he arvioivat oman terveydentilansa. Fyysistä toimintakykyä selvitettiin kysymällä kykenevätkö tutkittavat liikkumaan vaikeuksitta, kävelemään 400 metriä, kulkemaan portaissa, pukeutumaan, pääsevätkö vuoteesta ja mikä on heidän oma käsityksensä korkean ikänsä salaisuudesta. Edelleen kysyttiin vastasivatko vanhukset itse kysymyksiin.
Taustamuuttujina ovat tutkittavan sukupuoli ja syntymävuosi.
Perusjoukon koko oli 506, joista tutkimukseen osallistui 415.