Työolobarometrit ovat työ-ja elinkeinoministeriön teettämiä mielipidetiedusteluja, joita on kerätty vuosittain vuodesta 1992 lähtien. Niiden tarkoituksena on suomalaisen työelämän laadun muutosten seuraaminen työntekijöiden näkökulmasta. Tutkimusten aihealueina ovat mm. työllisyys ja talous, henkilöstömäärät, työn organisointi ja joustavuus sekä työpaikan ilmapiiri. Suuri osa sisällöstä on pysynyt samana koko keruuajan. Työolobarometrien tiedot on kerätty Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten yhteydessä.
Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometri 2014 käsitteli työn organisointia, kehittämismahdollisuuksia ja joustavuutta, palkkaa, työpaikkakiusaamista, jaksamista ja työelämän muutossuuntia. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2014 kyselylomakkeeseen lisättiin kysymyksiä uusien ideoiden ja työpaikan toimintatapojen kehittämisestä, työajan joustosta, palkan sopimistavasta ja sosiaalisesta mediasta ja poistettiin esimiestyöhön liittyvät kysymykset.
Kyselyn aluksi vastaajalta kysyttiin työsuhteen pituutta ja työpaikan henkilöstöä koskevia kysymyksiä, kuten henkilöstön määrää ja siinä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Sitten vastaajalta kysyttiin viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta työn organisoinnin muutoksista ja hänelle esitettiin työpaikan viihtyvyyttä mittaavia väitteitä mm. tasapuolisesta kohtelusta, tiedonvälityksen avoimuudesta ja työtehtävien määrästä. Edelleen jatkettiin kysymyksillä, jotka koskivat työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen käytettyjä resursseja, kehittymismahdollisuuksia ja suhteita esimiehiin ja johtajiin.
Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin tapahtuuko työpaikalla syrjintää eri ominaisuuksien suhteen tai henkistä väkivaltaa. Sitten kysymykset käsittelivät ammatillista järjestäytymistä, työaikoja ja niiden joustoja sekä tavasta, jolla palkasta on päätetty. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kuuluuko hän ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon ja mitä mieltä vastaaja on palkkauksen kannustavuudesta ja tavasta jolla siitä on päätetty. Vastaajalta kysyttiin vielä koulutuksista ja omista vaikuttamismahdollisuuksista sekä sosiaalisen median käytöstä työssä. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä muutoksista työelämässä yleensä, laajemmin kuin vain palkansaajan omalla työpaikalla.
Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2014) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.
Puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä lisätutkimuksena. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta, joka on poimittu ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet mukaan eri aikoina. Työolobarometrin otanta suoritettiin 2. ja 3. ryhmässä perusjoukon rajauksen ehdoin. Neljännestä ryhmästä suoritettiin otanta samoin ehdoin siihen saakka kunnes otoksen koko tavoitti 2200 henkilöä. Vuonna 2014 tiedonkeruuaika oli pidempi kuin aikaisempina vuosina. Kyselyyn vastasi 1722 henkilöä.