Aineiston nimi

Työolobarometri 2014

Aineistonumero

FSD3049

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3049

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työ- ja elinkeinoministeriö

Sisällön kuvaus

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Työolobarometri 2014 käsitteli työn organisointia, kehittämismahdollisuuksia ja joustavuutta, palkkaa, työpaikkakiusaamista, jaksamista ja työelämän muutossuuntia. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2014 kyselylomakkeeseen lisättiin kysymyksiä uusien ideoiden ja työpaikan toimintatapojen kehittämisestä, työajan joustosta, palkan sopimistavasta ja sosiaalisesta mediasta ja poistettiin esimiestyöhön liittyvät kysymykset.

Kyselyn aluksi vastaajalta kysyttiin työsuhteen pituutta ja työpaikan henkilöstöä koskevia kysymyksiä, kuten henkilöstön määrää ja siinä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Sitten vastaajalta kysyttiin viimeisen vuoden aikana tapahtuneesta työn organisoinnin muutoksista ja hänelle esitettiin työpaikan viihtyvyyttä mittaavia väitteitä mm. tasapuolisesta kohtelusta, tiedonvälityksen avoimuudesta ja työtehtävien määrästä. Edelleen jatkettiin kysymyksillä, jotka koskivat työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen käytettyjä resursseja, kehittymismahdollisuuksia ja suhteita esimiehiin ja johtajiin.

Seuraavaksi vastaajalta tiedusteltiin tapahtuuko työpaikalla syrjintää eri ominaisuuksien suhteen tai henkistä väkivaltaa. Sitten kysymykset käsittelivät ammatillista järjestäytymistä, työaikoja ja niiden joustoja sekä tavasta, jolla palkasta on päätetty. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, kuuluuko hän ammattiyhdistykseen, toimihenkilöjärjestöön tai vastaavaan ammattiliittoon ja mitä mieltä vastaaja on palkkauksen kannustavuudesta ja tavasta jolla siitä on päätetty. Vastaajalta kysyttiin vielä koulutuksista ja omista vaikuttamismahdollisuuksista sekä sosiaalisen median käytöstä työssä. Lopuksi kysyttiin, tekeekö vastaaja etätöitä sekä tiedusteltiin työn kuormittavuutta ja kartoitettiin vastaajan työkykyä ja hyvinvointia. Kyselyssä kysyttiin myös näkemyksiä muutoksista työelämässä yleensä, laajemmin kuin vain palkansaajan omalla työpaikalla.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2014) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

Asiasanat

ammatillinen kehitys; avoimuus; joustotyö; osallistuminen; palkansaajat; palkkaus; sosiaalinen media; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työn kuormittavuus; työpaikkaväkivalta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2014

Aineistonkeruun ajankohta

2014-08-11 – 2014-09-26

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2014). Työvoimatutkimus 2014. http://www.stat.fi/til/tyti/2015/ & Työolotutkimus 2014. http:// www.stat.fi/til/tyoolot/ [viitattu 18.9.2015].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Puhelinhaastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä lisätutkimuksena. Otos poimittiin työvoimatutkimuksen otoksesta, joka on poimittu ositetulla satunnaisotannalla Tilastokeskuksen väestötietokannasta. Työvoimatutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet mukaan eri aikoina. Työolobarometrin otanta suoritettiin 2. ja 3. ryhmässä perusjoukon rajauksen ehdoin. Neljännestä ryhmästä suoritettiin otanta samoin ehdoin siihen saakka kunnes otoksen koko tavoitti 2200 henkilöä. Vuonna 2014 tiedonkeruuaika oli pidempi kuin aikaisempina vuosina. Kyselyyn vastasi 1722 henkilöä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

84

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Tilastokeskus & Työ- ja elinkeinoministeriö: Työolobarometri 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3049

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2015). Työolobarometri - Syksy 2014. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 49/2015.

Julkaisut aineistosta

Lyly-Yrjänäinen, Maija (2015). Työolobarometri - Syksy 2014. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 49/2015.

Pasanen, Outi (2015). Työelämän laatu pienissä ja suurissa yrityksissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kandidaatintutkielma.

Lasanen, Markus (2016). Henkilöstömäärän muutosten vaikutukset työn laatuun: poikittaistutkimus suomalaisten palkansaajien kokemuksista 2014. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntapolitiikkan pro gradu -tutkielma.

Uusitalo, Sami (2016). Suomalaisten palkansaajien suhtautuminen palkkauksen kannustavuuteen sektoreittain. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kandidaatintutkielma.

Metsärinne, Lotta (2016) Välbefinnande i atypiskt arbete - En studie om vilka faktorer som påverkar välbefinnandet i visstids- och deltidsarbete samt i distansarbete. Pro Gradu -avhandling, Åbo Akademi.

Kurri, Heidi (2017). Työhyvinvoinnin yhteys omaan työhön kohdistuviin odotuksiin palkansaajilla. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Pitkänen, Marika (2018). Työtehtävien organisoinnin yhteys palkansaajien henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Oulu: Oulun yliopisto. Matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö. Kandidaatintutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201806092554

Kupari, Hilla (2018). Suojaako korkeakoulutus työelämässä koetulta epävarmuudelta huonoina taloudellisina aikoina? : Prekaari luokka vuosina 2007 ja 2014. Helsingin yliopisto: Sosiologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043642

Haarala, Anni (2020) Henkinen väkivalta ja kiusaaminen työpaikalla. Henkisen väkivallan ja kiusaamisen tutkiminen, siihen liittyvät taustatekijät, sekä ajallinen muutos 2012-2016. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Sosiaalitieteiden laitos, Turun Yliopisto.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0