Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Itä-Suomen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Metsäntutkimuslaitoksen toteuttamassa aineistossa kartoitetaan suomalaisten vapaa-ajan asumista vuonna 2012. Kyselyn teemoja ovat muun muassa asumisen ympäristöt ja vapaa-ajan asuntojen käyttöön liittyvät tekijät. Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia (SA 255424).
Kyselylomakkeen aluksi tiedusteltiin vastaajan taustatietoja ja vakituista asumista. Vakituiseen asumiseen liittyen kysyttiin asunnon tyyppiä, omistusmuotoa, kokoa ja asumisvuosia sekä muuttosuunnitelmia. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka usein vastaaja on yöpynyt vapaa-ajalla kodin ulkopuolella, mitä majoitusmuotoja hän on käyttänyt ja missä paikoissa yöpynyt.
Lomakkeen seuraava osio käsitteli vastaajan mahdollisuuksia käyttää vapaa-ajan asuntoa. Kysyttiin muun muassa aikomuksista hankkia vapaa-ajan asuntoa, vapaa-ajan asunnon tyyppiä, sen rakennettua ja luonnonympäristöä sekä pinta-alaa ja varustetasoa. Haluttiin myös tietää, kuinka usein ja kuinka monta yötä vastaaja viettää aikaa vapaa-ajan asunnolla kuukausittain, mitä kulkuvälineitä hän käyttää sekä etäisyyttä vakituiselta asunnolta. Lisäksi kartoitettiin syitä vapaa-ajan asunnon käyttöön sekä erilaisten palveluiden tärkeyttä. Kysymyksiin oli mahdollista vastata kahden eniten käyttämänsä vapaa-ajan asunnon osalta.
Viimeisessä osiossa vertailtiin vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen ympäristöjä. Tiedusteltiin kummankin asunnon osalta, kuinka tärkeänä vastaaja pitää esimerkiksi sitä, että saa olla perheen tai ystävien kanssa, pääsee irtautumaan arjesta ja laitteista, saa liikkua luonnossa ja kalastaa tai metsästää, asunto on hyvin varusteltu ja asuminen ympäristöystävällistä, ympäristö on turvallinen ja lapsi- ja lemmikkiystävällinen, liikenneyhteydet ovat hyvät tai työpaikka, koulu tai palvelut ovat lähellä. Lopuksi pyydettiin arvioimaan esimerkiksi liikenteen ja viheralueiden määrää vakituisen ja vapaa-ajan asuntojen ympäristöissä sekä vapaa-ajan asumisen ympäristövaikutuksia.
Aineistossa ovat taustamuuttujina vastaajan sukupuoli ja syntymävuosi, puolison syntymävuosi, täysi-ikäisten ja alle 18-vuotiaiden määrä kotitaloudessa, kotipaikkakunnan tilastollinen kuntaryhmitys ja maakunta sekä syntymämaa, koulutus, asema ja kotitalouden yhteenlaskettu bruttovuositulo.
Kysely lähetettiin 4000 Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmästä satunnaisotannalla poimitulle 15 - 85-vuotiaalle Suomen kansalaiselle Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Vastaajien kotiosoitteeseen postitettiin suomen- ja ruotsinkielinen kyselylomake. Kyselystä lähetettiin muistutus kuukauden kuluttua. Vastauksia saatiin 1189 kappaletta.