Nuorisoasiain neuvottelukunta (nyk. Valtion nuorisoneuvosto) on teettänyt vuodesta 1994 alkaen nuorisobarometreja. Niissä kartoitetaan säännöllisesti 15-29-vuotiaiden nuorten asenteiden ja odotusten kehittymistä. Barometreissa on sekä ajankohtaisia että toistuvia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata pidemmän aikavälin asennemuutoksia. Barometreissa on selvitetty muun muassa nuorten koulutukseen, työhön, sosiaaliturvaan, kuluttamiseen, huumeisiin, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kansalaisaktiivisuuteen liittyviä asenteita.
Nuorisobarometrin teemana vuonna 2015 oli nuorten ajanhallinta. Kysymykset käsittelivät harrastuksia, arjen hallintaa, nukkumiseen käytettyä aikaa, tulevaisuutta, rahan puutetta ja tulonlähteitä.
Vastaajilta kysyttiin yksinäisyyden tuntemuksista, ystävistä, vapaa-ajan vietosta sekä kuulumisesta erilaisiin yhteisöihin. Tiedusteltiin myös, millaiseksi vastaajat muistavat kotinsa ollessaan peruskouluikäisiä sekä esitettiin määreitä ja pyydettiin kertomaan, miten ne kuvasivat vastaajan tämänhetkistä kotia ja kodin ilmapiiriä.
Kysyttiin myös tupakan, alkoholin ja huumeiden käytöstä sekä rahapelien pelaamisesta. Haluttiin myös tietää, oliko näillä ollut vaikutuksia vastaajan ihmissuhteisiin, terveyteen, opintoihin, työhön tai taloudelliseen tilanteeseen.
Vastaajien ruokailutottumuksia kartoitettiin erilaisilla väittämillä ja kysymällä, kuinka paljon eri tahot vaikuttivat vastaajien ruokailutottumusten terveellisyyteen. Lisäksi kysyttiin, kuinka tyytyväisiä vastaajat olivat vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaansa, ulkonäköönsä ja elämäänsä kaiken kaikkiaan.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikä, äidinkieli, äidin ja isän koulutustaso, opiskelu tällä hetkellä, suoritetut tutkinnot, palkkatyöhön osallistuminen sekä työttöminä olevien työttömyysjakson pituus. Lisäksi taustamuuttujiin sisältyi useita asuinpaikkaa ja asuinolosuhteita kuvaavia kysymyksiä.
Väestötietojärjestelmästä poimittiin satunnaisotannalla 27 500 henkilön näyte Suomessa asuvista 15 - 29-vuotiaista. Näistä suomenkielisiä oli 21 712, ruotsinkielisiä 1 288, saamenkielisiä 1 ja muun kielisiä 4 499. Puhelinnumerot löydettiin kaiken kaikkiaan 15 001 näytteessä olleelle henkilölle. Näistä suomenkielisiä oli 12 927, ruotsinkielisiä 828 ja muun kielisiä 1 246.
15 001 henkilön puhelinnumeronäytteestä vääriä numeroita oli 523 (mm. faksit, modeemit) ja kiintiöön kuulumattomia 13. Toiseen ajankohtaan sovittuja soittoja, joita ei lopulta enää tarvittu vastaajamäärätavoitteiden tultua täyteen, oli 349. Kun nämä vähennetään puhelinnumerollisesta näytteestä, saadaan lopullisen näytteen kooksi 14 116 henkilöä.
Näistä tehtiin yhteensä 1 894 loppuunvietyä haastattelua. 5 436:een ei koskaan saatu yhteyttä. 50 numeroa oli joka yhteydenottokerta varattu. 123 tapauksessa vastaaja katkaisi puhelun välittömästi vastattuaan. Kaiken kaikkiaan 6 582 vastaajaa kieltäytyi haastattelusta.
Yleisimmät syyt kieltäytymiseen olivat ajanpuute (3 119), liian pitkä kysely (52) ja se, ettei tutkimus kiinnostanut tai huvittanut (3 131). Nuoria, jotka eivät periaatteessa osallistu kyselyihin, oli 41, sairaana oli 3, ja muun syyn takia kieltäytyi 236.