Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Teemoina ovat eri väestöryhmien edut, paikallinen sopiminen, Suomen talouden alamäki, kansainvälistyminen, toiveet eräiden tapahtumien ja kehityskulkujen toteutumisesta seuraavan 10 vuoden aikana, Suomen ulkopolitiikan painotukset, EU, euro ja EMU, sekä yhteiskunnallinen osallistuminen.
Aluksi esitettiin useita väittämiä yhteiskunnan eri alueilta. Väittämät käsittelivät muiden muassa globalisaatiota, väestön ikääntymistä, maahanmuuttoa, ilmaston muutosta, Euron kriisiä, valtion velkaa, tuloeroja, maailmankauppaa, EU:a, verotusta, yrittäjyyttä, pakolaisia, yhteiskuntasopimusta ja keskitettyä työmarkkinasopimusta. Lisäksi kysyttiin vastaajien onnellisuudesta.
Seuraavaksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa eri väestöryhmien välillä esiintyviin jännitteisiin. Heille esitettiin vastinpareja väestöryhmistä ja kysyttiin, millaisia jännitteitä niiden välillä esiintyy. Paikallista sopimista käsittelivät kysymykset siitä, millä tasolla työmarkkinoihin liittyvistä asioista pitäisi sopia.
Esitettiin myös useita työmarkkinoihin liittyviä asioita ja vallitsevia käytäntöjä sekä kysyttiin, missä määrin ne estävät Suomen taloustilanteen kohenemista. Vastaajien kansainvälisyyttä käsittelivät kysymykset matkustamisesta ulkomailla, kielitaidosta ja ulkomaisista ystävistä. EU:a ja euroa käsiteltiin esittämällä joitakin mahdollisia tulevia tapahtumia ja kehityskulkuja ja kysymällä, miten toivottavina vastaajat niitä pitivät. Lisäksi haluttiin tietää, millaisia painotuksia vastaajat toivoivat Suomen ulkopolitiikalle.
Taustamuuttujia olivat peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, toimiala, poliittinen suuntautuneisuus, kuuluminen ammatilliseen keskusjärjestöön, yhteiskuntaluokka, syntymävuosi, asuinmaakunta ja asuinpaikkakunnan koko.
Tutkimuksen vastaajanäyte muodostettiin Internet-paneelista satunnaisotannalla 18-70 -vuotiasta Suomessa (pl. Ahvenanmaa) asuvaa väestöä edustavaksi vastaajien iän, sukupuolen, asuinläänin, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Tiedonkeruun aikana lähettiin 4 muistutuspostia valikoidusti eri kohderyhmille 12.-18.1. välisenä aikana siihen mennessä vastaamatta tai vastaamisen kesken jättäneille. Tulosten analysointivaiheessa tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan 18-70 -vuotiasta väestöä vastaajan iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin/aseman, toimialan jolla työskentelee, sekä puoluekannatuksen (miten äänestäisi eduskuntavaaleissa) mukaan.
Taloustutkimuksen Internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79 -vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus Oy saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.