Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Aineiston tarkoituksena on kartoittaa nuorten mediaosallistumista. Nuorilta kysyttiin muun muassa median henkilökohtaisesta, sosiaalisesta ja julkisesta käytöstä sekä medialukutaidosta.
Aluksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä mediavälineitä heillä on mahdollisuus käyttää kotona tai jossain muualla. Näihin välineisiin lukeutuivat esimerkiksi lehdet, radio, televisio, musiikkisoittimet, pelikonsolit, tietokone ja kännykkä. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat käyttävät näitä mediavälineitä. Tiedusteltiin myös mielipiteitä erilaisiin mediankäyttöön liittyviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa mediataitoja, perheen mediankäytön sääntöjä, kiinnostusta mediasisältöjä kohtaan sekä faniutta.
Seuraavaksi kysyttiin, mitä medioita nuoret käyttävät etsiäkseen tietoa eri tarkoituksia varten, kuten koulutehtäviin, harrastuksiin, käytännön asioihin, ajankohtaisiin asioihin, murrosikään sekä tuotteisiin ja palveluihin liittyen. Lisäksi pyydettiin kertomaan, käyttävätkö nuoret tiettyjä mediavälineitä viettääkseen aikaa perheensä, kavereidensa, seurustelukumppaninsa tai virtuaalisten ystäviensä kanssa tai ottaakseen näihin yhteyttä.
Nuorilta kysyttiin myös muun muassa yhteiskunnallisia asioita, politiikkaa, kulttuuria, ympäristöasioita ja ihmisoikeuskysymyksiä koskevien mielipiteiden julkaisemisesta mediassa, kuten lehdissä, televisiossa, videoilla, radiossa, internetin keskusteluryhmissä, yhteisöpalveluissa tai muilla sivuistoilla tai puhelimen kautta. Nuorilta kysyttiin vielä, olisivatko he halunneet julkaista mielipiteitään enemmän kuin olivat tähän mennessä julkaisseet ja miksi julkaiseminen oli jäänyt haluttua vähemmälle. Mielipiteiden julkaisemisen lisäksi tiedusteltiin, julkaisevatko nuoret omia (luovia) tuotoksiaan, kuten tekstejä, musiikkia, piirustuksia, videoita tai tietokoneohjelmia esimerkiksi jossakin edellä luetelluista medioista. Lisäksi haluttiin saada selville, ovatko vastaajat julkaisseet mielipiteitään mediassa erilaisin keinoin, kuten kirjoittamalla lehtijuttuja, nettiadresseja tai blogia, tekemällä ohjelmia radioon tai televisioon tai julkaisemalla videoita esimerkiksi Youtubessa.
Medialukutaitoon liittyen kartoitettiin nuorten mielipiteitä muun muassa lehtiuutisten, televisio-ohjelmien, internetsivujen ja mainosten luotettavuudesta ja todenmukaisuudesta. Lisäksi pyydettiin mielipiteitä esimerkiksi siitä, tulisiko mediassa olla enemmän esillä nuorten elämää käsitteleviä aiheita ja siitä, antaako media usein väärän kuvan vieraista maista ja kulttuureista.
Seuraavaksi nuorilta kysyttiin, seuraavatko he eri aihepiirejä asia- ja fiktiivisessä mediassa, sekä keskustelevatko he aiheista muiden ihmisten kanssa. Aihepiireiksi lueteltiin muun muassa uutiset, politiikka ja yhteiskunta, ympäristö- ja ihmisoikeuskysymykset, urheilu ja kuntoilu, kauneus ja muoti, taide, tiede, historia, teknologia sekä julkisuuden henkilöt. Lisäksi tiedusteltiin, rajoittavatko tietyt tahot, kuten poliittiset vallanpitäjät, uskonto, koulu, perhe tai ystävät vastaajien mediankäyttöä.
Lopuksi kartoitettiin nuorten internetin käyttöä: kuinka usein he käyttävät internetiä eri paikoissa, kuten kotona, koulussa, kaverin luona, julkisessa paikassa tai kännykän kautta, sekä kuinka usein he käyttävät internetiä esimerkiksi etsiäkseen tietoa eri asioista, käyttääkseen sähköpostia, pikaviestiohjelmia tai yhteisöpalveluita, pelatakseen pelejä tai katsoakseen videoita tai elokuvia. Viimeisenä haluttiin vielä saada selville, kuinka usein nuoret käyttävät kännykkää esimerkiksi puheluihin, tekstiviesteihin, pelaamiseen, musiikin kuunteluun, internetin käyttöön tai videoiden katsomiseen.
Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa ikä, sukupuoli, maa, asuinalueen tyyppi, vanhempien ammatit sekä etninen ryhmä ja kotona puhuttu kieli.
Kustakin maasta valittiin pääkaupunki ja yksi maaseutukunta. Intiassa tämä valinta tehtiin kuitenkin vain Gujaratin osavaltiossa. Jokaisesta maasta oli tavoitteena saada tietty määrä ikähaarukkaan kuuluvia vastaajia.