FSD3161 Metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta ja metsien käytöstä 2014

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta ja metsien käytöstä 2014

Aineistonumero

FSD3161

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3161

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Hujala, Teppo (Luonnonvarakeskus (Luke))
  • Kurttila, Mikko (Luonnonvarakeskus (Luke))
  • Paloniemi, Riikka (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
  • Primmer, Eeva (Suomen ympäristökeskus (SYKE))
  • Pynnönen, Sari (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK))
  • Ratamäki, Outi (Suomen ympäristökeskus (SYKE))

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa tutkittiin metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta, mielipiteitä monimuotoisuuden turvaamisen keinoista, metsien käsittelyn periaatteista, vuorovaikutuksen kehittämisestä monimuotoisuuden turvaamisessa ja metsien käytöstä. Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön vuosina 2013-2016 rahoittamaa METSO-yhteistutkimushanketta.

Aluksi kysyttiin, minkälaisia suojeltuja kohteita metsänomistajan tilalla jo mahdollisesti on. Lisäksi kysyttiin onko metsänomistajalla voimassa olevaa METSO-sopimusta sekä toimenpiteistä mahdollisen METSO-sopimuksen päättymisen jälkeen. Edelleen tiedusteltiin rajoittaako metsäsopimus kohteen hyödyntämistä. Tutkimuksessa oltiin niin ikään kiinnostuneita, mitkä tekijät metsänomistajat näkivät tärkeiksi monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

Kyselyssä tutkittiin myös tiedon ja vuorovaikutuksen osaa monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajia pyydettiin arvioimaan asteikolla erilaisten palveluiden tarpeellisuutta sekä arvioimaan erilaisten toimijoiden roolia suojelusopimusprosessissa (esim. ELY-keskus, Metsäkeskus). Metsänomistajan tuli arvioida myös erilaisten tahojen mielipiteiden vaikutusta suojeluun liittyvissä toimenpiteissä (esim. perhe, tiedotusvälineet).

Lopuksi tiedusteltiin metsätilan metsäsuunnitelmasta. Metsänomistajalta kysyttiin, minkälaisia tavoitteita hänellä on metsien käytölle sekä minkälaisia metsänkäsittelymenetelmiä metsänomistaja käyttää metsänhoidossaan.

Taustamuuttujina oli mm. sukupuoli, ikä, paikkakuntatyyppi, tilan omistuksen kesto, ammattiasema, koulutus, bruttotulot ja metsästä saadut tulot.

Asiasanat

METSO-ohjelma; luonnon monimuotoisuus; metsiensuojelu; metsäneuvonta; metsänhoito; metsänkäsittely; metsänomistus; metsäpalvelut; metsätalous; yksityismetsät

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

  • Suomen ympäristökeskus
  • Luonnonvarakeskus
  • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto

Ajallinen kattavuus

2014

Aineistonkeruun ajankohta

2014-04 – 2014-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö (Metsänomistaja)

Tapahtuma/prosessi/toiminta (Metsiensuojeluohjelma)

Perusjoukko/otos

Vuonna 2013 metsänhoitomaksua maksaneet metsänomistajat Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, metsänomistajat Rekijokilaakson (Salo/Somero) alueella sekä metsänomistajat Pohjois-Karjalassa

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Pohjois-Karjala Osaotos 1 (kokonaisaineisto): Kaikki vuosina 2004-2013 maakunnassa yksityisen suojelu- tai ympäristötukisopimuksen tehneet. Vastausprosentti 33,0 %.

Pohjois-Karjala Osaotos 2 (yksinkertainen satunnaisotanta): Satunnaisotos koko Pohjois-Karjalan alueelta; Alle 2 ha tilat jätetty pois. Vastausprosentti 25,0 %.

Rekijokilaakso (kokonaisaineisto): Maantieteellisesti rajatulta alueelta kaikki metsäkiinteistöt, kuitenkin yhdelle maanomistajalle vain yksi kysely. Vastausprosentti 16,5 %.

Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa (yksinkertainen satunnaisotanta): Satunnaisotos neljän subjektiivisesti valitun metsänhoitoyhdistyksen jäsenistä; Alle 4 ha tilakokonaisuudet jätetty pois. Vastausprosentti 19,1 %.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

23,0

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Suuren vastaajanmäärän takia Pohjois-Karjalan metsänomistajien mielipiteet painottuvat tuloksissa jonkin verran muita alueita enemmän. Tuloksiin vaikuttaa myös kyselyalueiden erilainen suojelupanostushistoria.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Hujala, Teppo (Luonnonvarakeskus (Luke)) & Kurttila, Mikko (Luonnonvarakeskus (Luke)) & Paloniemi, Riikka (Suomen ympäristökeskus (SYKE)) & Primmer, Eeva (Suomen ympäristökeskus (SYKE)) & Pynnönen, Sari (Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto (MTK)) & Ratamäki, Outi (Suomen ympäristökeskus (SYKE)): Metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta ja metsien käytöstä 2014 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2017-08-31). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3161

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Hujala, Teppo & Pynnönen, Sari & Kurttila, Mikko & Arponen, Anni & Kasurinen, Sanna & Tähtinen, Sanna & Primmer, Eeva & Paloniemi, Riikka (2016) Metsien monimuotoisuuden suojelu ja metsien käsittelyjä monipuolistavien neuvontapalveluiden kehittäminen: Maanomistajien ja metsäammattilaisten näkemyksiä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimuksia 69/2016

Paloniemi, Riikka & Hujala, Teppo & Rantala, Salla & Harlio, Annika & Salomaa, Anna & Primmer, Eeva & Pynnönen, Sari & Arponen, Anni (2017) Integrating social and ecological knowledge for targeting voluntary biodiversity conservation. Conservation Letters.

Harlio, Annika (2017). Voluntary Biodiversity Conservation Optimization in Agricultural and Forest Environments.Helsinki: Faculty of Biological and Enviromental Sciences. Lisensiaatintyö.

Pynnönen S., Paloniemi R. ja Hujala T. 2018. Recognizing the Interest of Forest Owners to Combine Nature Oriented and Economic Uses of Forests. Small-scale Forestry. DOI:10.1007/s11842-018-9397-2

Vainio, A.; Paloniemi, R.; Hujala T. 2018. How are forest owners' objectives and social networks related to successful conservation? Journal of Rural Studies DOI:10.1016/j.jrurstud.2018.06.009

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.