Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Tässä aineistossa tarkastellaan toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden hyvinvointia oppilaitoksessa. Kyselyn teemat ovat oppilaitoksen olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä" - "täysin eri mieltä".
Oppilaitoksen olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät oppilaitoksen tiloihin ja toimintaan. Opiskelijoilta kysytään esimerkiksi luokkien koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. He arvioivat myös oppituntien työrauhaa, opiskeluun liittyvän työn määrän sopivuutta, oppilaitoksen sääntöjen järkevyyttä, lukujärjestystä sekä onko terveydenhoitajan ja kuraattorin luo helppo päästä käymään. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan opiskelukavereiden keskinäisiä suhteita, opettaja-opiskelijasuhdetta ja perheen osallistumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi ryhmätyöskentelyn sujumisesta, opiskelukaverien toisilleen tarjoamasta avusta, opettajien ystävällisyydestä ja kohtelevatko opettajat opiskelijoita oikeudenmukaisesti. Opiskelijat arvioivat myös, arvostaako perhe heidän koulutyötään ja auttaako perhe tarvittaessa opintoihin liittyvissä asioissa. Lisäksi kartoitetaan, onko vastaajaa kiusattu oppilaitoksessa kuluvan lukukauden aikana ja onko hän itse osallistunut muiden opiskelijoiden kiusaamiseen.
Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat opiskelua oppilaitoksessa. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että opettajat rohkaisevat häntä ilmaisemaan mielipiteensä, huomioidaanko opiskelijoiden mielipiteet oppilaitoksen kehittämisessä, onko vastaaja löytänyt itselleen sopivan opiskelutavan, arvostaako hän omaa opiskeluaan ja saako hän tarvitessaan tukiopetusta. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, alakuloisuutta ja pelkoa) kuluvan lukukauden aikana.
Taustakysymykset ovat sukupuoli, ikä, luokka-aste ja ryhmätunnus.
Aineistonkeruussa ei käytetty varsinaista otantamenetelmää, vaan vastaajiksi valikoitui aktiivisten vapaaehtoisoppilaitosten opiskelijat. Koulun hyvinvointiprofiilia ei ole markkinoitu laajasti oppilaitoksille, vaan ne ovat kuulleet siitä esimerkiksi alan seminaareissa. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen ja toisen asteen oppilaitosten omaksi työkaluksi, muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan aineisto tutkimuskäyttöön.
Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Oppilaitos voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta oppilaitostunnuksen ja tehdä opiskelijoilleen tunnusluvut. Opiskelija täyttää lomakkeen ja kirjaa siihen myös saamansa tunnusluvun. Vain tunnusluvulliset vastaukset tallennetaan, joten kukin opiskelija voi vastata vain kerran. Tietoteknisin ratkaisuin on varmistettu myös se, että ikää lukuun ottamatta kaikkiin taustakysymyksiin vastataan ja että kunkin aihealueen tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3.
Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa oppilaitoksen aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja oppilaitoksen halukkuus käyttää verkkotyökalua kehittämistoiminnassaan. Oppilaitosten välillä on eroja esimerkiksi internet-yhteyden nopeuksissa, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa.
Kyselyyn osallistui 20 oppilaitosta. Vastaukset antoi 1312 toisen asteen opiskelijaa.