Koulun hyvinvointiprofiili -sarjassa tarkastellaan hyvinvointia koulussa. Tutkimuksen kohteena on neljä ryhmää: peruskoulun alaluokat (4-6-luokat), yläluokat (7-9-luokat), toisen asteen oppilaitokset ja henkilökunta. Aineisto kerätään kouluilta lukuvuosittain niin, että koulu saa valita, mihin aikaan vuodesta se vastaa kyselyyn. Sarjan ensimmäiset tietoarkistoon arkistoidut aineistot ovat lukuvuodelta 2004-2005.
Koulun hyvinvointiprofiili perustuu Anne Konun väitöskirjatutkimuksessaan kehittelemään koulun hyvinvointimalliin. Hyvinvointimallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Koulun hyvinvointiprofiili -sarjaan kuuluvissa kvantitatiivisissa aineistoissa tarkastellaan näitä osa-alueita väittämien ja monivalintakysymysten avulla. Kyselyn teemat ovat samat kaikilla vastaajaryhmillä, mutta kysymysten sanamuodot on sovitettu eri kouluasteille ja henkilökunnalle. Aineisto kerätään internet-kyselynä Opetushallituksen verkkosivuilla.
Tässä aineistossa tarkastellaan henkilökunnan hyvinvointia ala- ja yläkouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Kyselyn teemat ovat koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Kysymykset on esitetty väittäminä ja monivalintakysymyksinä. Väittämiä arvioidaan viisiportaisella asteikolla "täysin samaa mieltä" - "täysin eri mieltä".
Koulun olosuhteita kartoittavat kysymykset liittyvät koulun tiloihin ja toimintaan. Henkilökunnalta kysytään esimerkiksi luokkien koosta, lämpötilasta, ilmanvaihdosta, tilojen siisteydestä, wc-tiloista sekä pihan ja koulurakennuksen viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Vastaajat arvioivat myös oppituntien työrauhaa, työn määrän sopivuutta, työskentelyn kiireisyyttä, koulun sääntöjen järkevyyttä sekä onko työterveyshoitajan luo ja työnohjaukseen helppo päästä. Sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä väittämissä tarkastellaan henkilökunnan keskinäisiä suhteita, suhdetta oppilaisiin ja oppilaiden vanhempien osallistumista koulunkäyntiin. Vastaajilta kysytään esimerkiksi yhteistyön sujumisesta, työtoverien toisilleen tarjoamasta avusta, oppilaiden ystävällisyydestä ja onko rehtorin kanssa helppo tulla toimeen. Henkilökunta arvioi myös, arvostavatko oppilaiden vanhemmat koulun työtä ja osallistuvatko he lastaan koskevien ongelmien selvittämiseen. Lisäksi kartoitetaan esiintyykö työyhteisössä työpaikkakiusaamista ja onko vastaaja itse työpaikkakiusaamisen kohteena kyseisessä koulussa.
Itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin liittyvät väittämät koskevat työskentelyä koulussa. Esimerkiksi kokeeko vastaaja, että hänen työtään arvostetaan kouluyhteisössä, hänen mielipiteensä otetaan huomioon koulun kehittämisessä ja onko vastaaja löytänyt itselleen sopivan työskentelytavan, arvostaako hän omaa työtään koulussa ja saako hän tarvitessaan apua rehtorilta/esimieheltä. Terveydentilaa koskevissa kysymyksissä vastaaja arvioi onko hänellä ollut erilaisia oireita ja sairauksia (mm. vatsakipuja, vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin, päänsärkyä, alakuloisuutta ja pelkoa) kuluvan lukukauden aikana.
Taustakysymykset ovat sukupuoli, työuran pituus kyseisessä koulussa, työsuhteen laatu ja työskentelyn kokopäiväisyys/osa-aikaisuus.
Aineistonkeruussa ei käytetty varsinaista otantamenetelmää, vaan vastaajiksi valikoitui aktiivisten vapaaehtoiskoulujen ja -oppilaitosten henkilökunta. Koulun hyvinvointiprofiilia ei ole markkinoitu laajasti kouluille, vaan ne ovat kuulleet siitä esimerkiksi alan seminaareissa. Hyvinvointiprofiili on tarkoitettu koulujen omaksi työkaluksi, muun muassa kehittämistyön ja itsearvioinnin välineeksi. Samalla on kuitenkin sitouduttu luovuttamaan aineisto tutkimuskäyttöön.
Tutkimuslomake sijaitsee Opetushallituksen ylläpitämällä verkkosivuilla ja siihen vastaamiseen tarvitaan tunnusluku. Koulu voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi ja saada sitä kautta koulutunnuksen ja tunnusluvut henkilökunnalle. Vastaaja täyttää lomakkeen ja kirjaa siihen myös saamansa tunnusluvun. Vain tunnusluvulliset vastaukset tallennetaan, joten kukin vastaaja voi lähettää lomakkeen vain kerran. Tietoteknisin ratkaisuin on varmistettu myös se, että kunkin aihealueen (lukuun ottamatta taustakysymykset) tutkimuskysymyksistä vastataan vähintään 2/3.
Vastaamismahdollisuuksia rajoittaa koulun aktiivisuuden lisäksi pääsy internetiin ja koulun halukkuus käyttää verkkotyökalua koulun tai oppilaitoksen kehittämistoiminnassa. Koulujen välillä on eroja esimerkiksi internet-yhteyden nopeuksissa, laitteissa ja niiden käyttämistavoissa.
Kyselyyn osallistui 89 koulua tai oppilaitosta ja vastaukset antoi 1422 henkilöä.