Sisäministeriön poliisiosaston ja vuodesta 2016 alkaen Poliisiammattikorkeakoulun poliisibarometrit, aikaisemmalta nimeltään poliisin turvallisuusbarometrit, selvittävät yli 15-vuotiaiden suomalaisten käsityksiä poliisin roolista, toiminnasta, palveluista ja niiden laadusta. Lisäksi ne kartoittavat maan sisäistä turvallisuutta sekä kansalaisten pelkoja ja rikosriskejä. Tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1999.
Poliisibarometri 2016 kartoittaa kansalaisten käsityksiä poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Vastaajat arvioivat eri viranomaisten ja tahojen roolia rikostorjunnassa ja lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa. Lisäksi kysyttiin kokemuksia poliisin työstä ja toiminnasta, kansainvälisestä rikollisuudesta ja koetusta turvattomuudesta. Kysyttiin myös, miten huolestuttavina erilaiset asiat ja ilmiöt koettiin sekä oliko vastaaja ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa ja oliko hän tässä yhteydessä kokenut uhkailua.
Seuraavaksi tiedusteltiin millaisten rikosten silminnäkijäksi, uhriksi tai kohteeksi vastaaja oli joutunut, sekä oliko rikoksen kohteeksi joutumisesta ilmoitettu poliisille. Jos ilmoitusta ei ollut tehty, haluttiin tietää syy tähän. Kysyttiin, millaisia toimenpiteitä vastaajat olivat käyttäneet rikosvaaran tai rikosriskin torjumiseksi sekä kysyttiin, miten nopeasti vastaajat arvioivat saavansa kiireellistä poliisiapua ja kuinka usein poliisi partioi vastaajan asuinalueella.
Tämän jälkeen kysyttiin, olivatko vastaajat olleet yhteydessä poliisiin ja kuinka heidän asiansa tuolloin hoidettiin. Kysyttiin myös, miten poliisin koettiin suhtautuvan eri kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin ja miten poliisi on onnistunut erilaisissa tehtävissään. Haluttiin myös tietää, missä määrin luotettiin eri viranomaisten ja tahojen toimintaan sekä kuinka todennäköisenä pidettiin poliisin korruptiota.
Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, talouden tyyppi, lasten lukumäärä, tulot, työelämään osallistuminen, ammatti, koulutus, siviilisääty ja useita aluemuuttujia.
Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnalliset ikä-, sukupuoli-, suuralue- ja kuntatyyppijakaumat. Haastatteluja tehtiin 102 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 55 ja muita kuntia 47. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi. Painotetut lukumäärät vastaavat Suomen 15 - 79-vuotiasta väestöä (SVT 31.12.2015), kokonaiskantaluku N (painotettu) = 4 275, joka siis edustaa kohdejoukon lukumäärää tuhansina (4 275 000).