Tutkimusaineistossa käsitellään ammattikouluopiskelijoiden istumisen vähentämistä ja liikunnallista aktiivisuutta. Aineisto koostuu tutkimuksen useassa eri vaiheissa kerätyistä lomakekyselyistä, Tanita-kehonkoostumusmittauksista, HOOKIE-liikemittauksista ja tutkijan alkuperäisten muuttujien pohjalta muodostetuista muuttujista. Aineisto on pilottitutkimus, jossa vastaajia on yhteensä 43. Aineisto on kerätty Let´s Move It -tutkimushankkeessa ja sen tavoitteena oli suunnitella ja arvioida ammatillisissa oppilaitoksissa teoriaan ja tutkimuksissa saatuun näyttöön perustuvaa yksilö- ja ympäristötasoihin kohdistuvaa interventio-ohjelmaa. Interventio-ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden fyysistä aktiivisuutta ja vähentää paikoillaan istuttua aikaa heidän hyvinvointinsa ja työkykynsä kohentamiseksi. Pilottitutkimukseen osallistui neljä opiskelijaryhmää, joista kaksi osallistui interventiotoimenpiteisiin ja kaksi toimi verrokkiryhmänä (ei interventiotoimenpiteitä, vain mittaukset). Tutkimusta rahoittivat Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Sosiaali- ja terveysministeriö.

Muuttujat on nimetty niin, että lomakemuuttujat tunnistaa K-kirjamesta, Hookie-liikemittaukset H:sta, Tanita-kehonkoostumismittaukset T-kirjaimesta ja R-alkuiset ovat tutkijan muokkaamia lomakemuuttujia, joiden arvot on käännetty päinvastaiseen järjestykseen. Tutkijan muodostamat muuttujat ovat aineistossa Tanita-muuttujien jälkeen. Tutkimusaineistoa on kerätty neljällä eri aikapisteellä: ennen liikuntaohjelman alkamista, ohjelman puolivälissä, sen loputtua ja puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen. Ajankohta näkyy muuttujissa niin, että lomakekyselyissä ne on merkitty muuttuman nimen loppuun kronologisesti numeroilla 1-4 ja kehonkoostumus- sekä liikemittauksiin ajankohdat on merkitty muuttujan nimeen kirjaimella (a-c) ja lisäksi muuttujan selitteisiin. Osa muuttujista on suomeksi ja osa englanniksi.

Neljästi toistetut sessiokyselyt sisältävät pääosin samat muuttujat. Samat kysymykset on nimetty yhdenmukaisesti eri aikapisteillä. Toinen kysely (2.) on toteutettu huomattavasti suppeampana kuin muut. Kyselyissä tiedusteltiin aluksi vastaajan fyysisesta aktiivisuudesta: liikkumisen määrästä, rasittavuudesta ja tavoista sekä liikkumiseen suhtautumista väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, miten liikkuminen kolmesti viikossa vähintään 30 minuutin ajan hengästyen auttaisi nukkumaan paremmin.

Seuraavaksi tiedusteltiin väitteiden avulla syitä harrastaa liikuntaa vapaa-ajalla, läheisten suhtautumista liikkumiseen, seuraavan kuukauden liikuntasuunnitelmia, tyytyväisyyttä nykyiseen liikunnan määrään ja uskoa liikuntaohjelman suorittamista kohtaan. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko edellisen kahden viikon aikana miettinyt erilaisia liikkumiseen liittyviä asioita. Lopun kysymykset koskivat yhtäjaksoista istumista ja vastaajan terveydentilaa. Vastaajalta tiedusteltiin mm. istumisen määrää tunteina ja minuutteina, istumisen keskeyttämistä ja istumisen vähentämisen hyötyjä. Terveydestä kysyttiin, onko ollut erilaisia oireita ja stressin kokemuksia.

Hookie-mittauksessa henkilö on pitänyt kolmena eri ajankohtana (a. ennen liikuntaohjelmaa, b. heti sen jälkeen ja c. puoli vuotta ohjelman päättymisen jälkeen) viikon verran liikkumista mittaavaa ranneketta. Tietoja on kerätty päivittäin mm. liikkumattomasta ajasta, istumiseen käytetystä ajasta, eri tasoiseen urheiluun käytetystä ajasta sekä askelten- ja juoksuaskelten määrästä.

Tanita-kehonkoostumusmittauksia on tehty kahdessa ajankohdassa: ennen liikuntaohjelman alkua (a.) ja puoli vuotta liikuntaohjelman jälkeen (b.). Kyselyssä on jätetty mittauksen tiedot muun muassa painosta, pituudesta, kehon rasvan määrästä ja painoindeksistä. Aineisto sisältää koostumusmittaukset myös erikseen kehon eri osista.

Taustamuuttujina kyselyssä ovat mm. sukupuoli, ikä, tutkinto, paino, pituus ja vanhempien koulutus.