Aineiston nimi

European Social Survey 2016: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD3217

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3217

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Fitzgerald, Rory (City University. ESS ERIC Headquarters)
• ESS Core Scientific Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)

Muut tekijät

• Jokinen, Marika (Tilastokeskus)
• Potila, Anna-Kaarina (Tilastokeskus)
• Djerf, Kari (Tilastokeskus)
• Salonen, Riku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoittaa suomalaisten asenteita, uskomuksia ja käyttäytymistä. Kysely koostuu samanlaisena jokaisella kierroksella toistuvasta ydinmoduulista sekä jokaiselle kierrokselle erikseen suunnitelluista vaihtuvista moduuleista. Vuoden 2016 erityisteemoja olivat ilmastonmuutos ja hyvinvointi. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.

Ydinmoduuli sisältää kysymyksiä muiden muassa tiedotusvälineistä, sosiaalisesta luottamuksesta, poliittisesta osallistumisesta, yhteiskunnan tilasta, kansallisesta identiteetistä, maahanmuutosta, arvoista, uskonnollisuudesta, taloudellisista ongelmista sekä luottamuksesta instituutioihin ja päätöksentekijöihin.

Hyvinvointia, sosiaalisia suhteita ja yhdenvertaisuutta kartoitettiin kysymyksillä onnellisuudesta, sosiaalisista suhteista, turvallisuuden kokemuksista ja terveydentilasta. Lisäksi kysyttiin syrjittyyn ryhmään kuulumisesta ja syrjinnän perusteista. Edelleen tiedusteltiin tuloerojen hyväksyttävyydestä, työttömien ja eläkeläisten elintasosta, sosiaalietuuksista ja -palveluista sekä perustulojärjestelmästä.

Ilmastoasioihin ja energiaan liittyen kartoitettiin haastateltavien kokemuksia ja näkemyksiä energiatehokkaiden kodinkoneiden hankinnasta, energiankulutuksesta, Suomen energianlähteistä, energiansaannista, ilmastonmuutosten vaikutuksista ja ilmastonmuutoksen hidastamisen toimenpiteistä.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Viimeiset kysymykset sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja kysymysten ja vastausskaalojen toimivuutta kontrolloivia testikysymyksiä.

Asiasanat

arvot; energia; hyvinvointi; ilmastonmuutokset; kansallinen identiteetti; luottamus; politiikka; sosiaalietuudet; syrjintä

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2016

Aineistonkeruun ajankohta

2016-09-15 – 2017-03-08

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-vuotta täyttäneet Suomessa asuvat henkilöt (poislukien koko kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuvat.)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

ESS:n 8. kierroksen otokseen poimittiin 3 400 henkilöä systemaattisella otannalla otantakehikosta, joka oli järjestetty sukupuolen, kotipaikkatunnuksen ja syntymäajan mukaan. Menetelmää, jossa otantakehikko lajitellaan ns. implisiittisten ositusmuuttujien mukaan, kutsutaan implisiittiseksi ositukseksi. Siinä sisältymistodennäköisyys on sama kaikille perusjoukon alkioille ja poimittu otos on itsepainottuva valittujen implisiittisten ositusmuuttujien mukaan. Kehikkona käytettiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevaa tietokantaa, joka perustuu väestön keskusrekisteriin. Otoskehikon ulkopuolelle jätettiin Tilastokeskuksen muihin viimeaikaisiin isoihin surveykyselyihin osallistuneet.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

57,67

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä kyselylomakkeen kysymyksiin A1_tun, A3_tun, B14b, B24b, C19b, C21, C23, C28, C30 eikä J- ja N-osioihin liittyviä muuttujia eikä muu, mikä -tyyppisiä avovastauksia. Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu alkuperäinen id-muuttuja.

Painokertoimet

Asetelmapaino on sama kaikille vastanneille, sillä kaikilla otokseen valituilla sisältymistodennäköisyys on vakio. Lopulliset painokertoimet muodostettiin kalibrointimenetelmällä, jossa hyödynnettiin Ranskan tilastovirastossa kehitettyä CALMAR-valmisohjelmaa. Siinä asetelmapainoja muunnettiin siten, että perusjoukon tunnetut jakaumat saadaan estimoitua virheettä uusilla ns. kalibrointipainoilla. Painojen kalibroinnissa käytettiin seuraavia väestötietoja: 1. Ikä- ja sukupuoliryhmät, 26 luokkaa (5-vuotisikäryhmät sukupuolittain); 2. Äidinkieli, 3 luokkaa (suomi ja saame; ruotsi, norja ja tanska; muut); 3. AVI-luokitus seuraavasti ryhmiteltynä 6 luokkaa (pääkaupunkiseutu; muu Etelä-Suomi; Lounais-Suomi ja Ahvenanmaan maakunta; Itä-Suomi; Länsi- ja Sisä-Suomi; Pohjois-Suomi ja Lappi); 4. Tilastollinen kuntaryhmitys, 3 luokkaa (kaupunkimaiset kunnat; taajaan asutut kunnat; maaseutumaiset kunnat).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Fitzgerald, Rory (City University) & ESS Core Scientific Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2016: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2018-02-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3217

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Jokinen, Marika & Potila, Anna-Kaarina (2016). European Social Survey 2016. Arvot ja mielipiteet Suomessa. Työohjeet. Helsinki: Tilastokeskus.

ESS8 2016 Documentation Report (2017) [online]. ESS Data Archive. Edition 1.0. Norway: Norwegian Centre for Research Data. http://www.europeansocialsurvey.org/docs/round8/survey/ESS8_data_documentation_report_e01_0.pdf [cited 12.2.2018].

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-08 kolminumerotasolla.

Julkaisut aineistosta

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.

ESS8 2016 Documentation Report (2017) [online]. ESS Data Archive. Edition 1.0. Norway: Norwegian Centre for Research Data. http://www.europeansocialsurvey.org/docs/round8/survey/ESS8_data_documentation_report_e01_0.pdf [cited 12.2.2018].

Jokinen, Marika & Potila, Anna-Kaarina (2016). European Social Survey 2016. Arvot ja mielipiteet Suomessa. Työohjeet. Helsinki: Tilastokeskus.

Gustafsberg, Harri & Nyman, Markku (2018). Yksilöresilienssi ja yhteiskunnan turvallisuus. Tampere: Mentoritiimi.

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Nurkkala, Pauli (2019). Sosioekonominen asema ja institutionaalinen luottamus. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Kandidaatin tutkielma.

Mäkelä-Korhonen, Tiina (2019) Arjen valinnat osana ilmastotaistelua: Sosiodemografisten tekijöiden yhteys ilmastoasenteisiin ja kestävään energiankulutukseen. Pro gradu tutkielma Helsinki: Helsingin yliopisto: Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen laitos.

Tengström, Enna (2019). Iän, sukupuolen ja koetun terveyden yhteys suomalaisten poliittiseen osallistumiseen. Sosiaalipolitiikan kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto.

Jokipolvi, Jussi (2020). Työttömyysturvan sanktiot. Asennetutkimus suomalaisten suhtautumisesta työstä kieltäytymiseen. Yhteiskuntapolitiikan Pro Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto.URN:NBN:fi:jyu-202005223381

Rekola, Aada (2020) Rakkautta yli luokkarajojen - Parisuhteiden muodostuminen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Honkanen, Jenni (2020) Sosioekonomisen aseman yhteys suomalaisten maahanmuuttoasenteisiin. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Czarnek, Gabriela; Kossowska, Malgorzata & Szwed, Paulina (2020): Right-wing ideology reduces the effects of education on climate change beliefs in more developed countries. In: Nature Climate Change 11, 9-13. DOI: 10.1038/s41558-020-00930-6.

Kozak, Michal (2020). Cultural productivism and public support for the universal basic income from a cross-national perspective. European Societies 23:1, 23-45. doi: 10.1080/14616696.2020.1758741.

Huovinen, V. & Nikkanen, M. (2022). Ilmastohuolen yhteys onnellisuuteen ja elämäntyytyväisyyteen suomalaisväestössä [pro gradu -tutkielma, Itä-Suomen yliopisto]. UEF eRepository -julkaisuarkisto. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220990

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717

Stankov, Nemanja and Zivkovic, Slaven (2021): May the lord protect our country: ethnic relations as a moderator between religiosity and radical right vote. In: Journal of Contemporary European Studies: 1-15. doi:10.1080/14782804.2021.1952167

Linnanketo, Henri (2023). Suomalaisten asenteet vain pienituloisille kohdennettua sosiaaliturvaa kohtaan. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto.

Pösö, Anita (2023). Eudaimonic career identities - Finnish executive women's career navigation at the top management level. PhD thesis University of Westminster Organisations, Economy and Society https://doi.org/10.34737/w257q

Uusitalo, Tuuli (2023) Suomalaisuus ja hyvinvointisovinismi: kvantitatiivinen tutkimus kollektiivisen identiteetin yhteydestä hyvinvointisovinismiin. Yhteiskuntatutkimuksen kandidaatintutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202305115680