Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy joitakin erityisteemoja. Tutkimukset toteutti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö neljän vuoden välein vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021 eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa.
Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi.
Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi. Kysyttiin myös erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien mobiilisovellusten käytöstä sekä tiedusteltiin, olisiko vastaajilla tarvetta terveyteen liittyvälle neuvonnalle, ryhmäkokoontumisille, kursseille tai luennoille.
Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat.
Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka usein erilaisia ravintoaineita nautittiin viikossa, millaista leipää syötiin ja millaista rasvaa leivän päälle laitettiin. Kysyttiin myös, millaisia maitovalmisteita vastaajilla oli tapana nauttia. Hampaiden hoitoa käsiteltiin kysymällä, kuinka usein hampaita harjattiin, käytettiinkö fluorihammastahnaa, hammaslankaa ja ksylitolipurukumia. Kysymykset käsittelivät myös hampaiden narskuttelua ja purentakiskojen käyttöä.
Tupakointi, alkoholia ja huumeita käsiteltiin kysymällä mitä aineita ja kuinka usein vastaajilla oli tapana käyttää. Alkoholin käyttöä kartoitettiin vielä useilla tarkentavilla kysymyksillä. Rahapelaamista tutkittiin kysymällä, olivatko vastaajat tunteneet tarvetta käyttää pelaamiseen entistä enemmän rahaa ja olivatko he valehdelleet läheisilleen pelaamisestaan.
Opiskeluun liittyvissä kysymyksissä kysyttiin mm. läsnäolovuosien määrää ja suoritettuja opintopisteitä sekä pyydettiin omaa arviota opintomenestyksestä. Lisäksi esitettiin opintoihin liittyviä väittämiä. Kysyttiin myös kuinka paljon vastaajat käyttivät nettiä ja kuinka paljon siihen kului aikaa. Seuraavaksi kysyttiin, kävivätkö vastaajat töissä opintojen ohessa ja millaiseksi he kokivat taloudellisen tilanteensa.
Ihmissuhteita käsittelivät kysymykset koskivat perhemuotoa, ystäviä ja ystävyyttä, parisuhdetta ja seksuaalista käyttäytymistä. Tämän jälkeen kysyttiin, kokivatko vastaajat tulleensa kiusatuiksi, vainotuiksi tai olivatko he joutuneet väkivallan kohteeksi ja kenen taholta. Lopuksi kysymykset käsittelivät opiskelun ja perheen yhteensovittamista, lapsien lukumäärää, aikovatko vastaajat hankkia tulevaisuudessa lapsen tai lisää lapsia. Kysyttiin myös, mitkä syyt vaikuttivat siihen, jos lapsen hankinta ei tuntunut ajankohtaiselta.
Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli, korkeakoulu ja opiskelupaikkakunta.
Opetushallituksen koulutustilastopalvelu Vipusen mukaan perusjoukon määritelmän täyttäviä opiskelijoita oli vuonna 2015 ammattikorkeakouluissa yhteensä 102 126 ja yliopistoissa 106 699 (Vipunen 2016). Syksyllä 2015 oli YTHS:n piirissä 128 616 yliopisto-opiskelijaa, missä ovat mukana myös yli 35-vuotiaat. Maanpuolustuskorkeakoulu, Högskolan på Åland ja Poliisiammattikorkeakoulu eivät kuuluneet kohdejoukkoon eivätkä ole mukana em. opiskelijamäärissä.
Tutkimusotos poimittiin korkeakoulusektoreittain siten, että ammattikorkeakouluissa opiskelevien otos saatiin oppilaitosten opiskelijarekistereistä ja yliopisto-opiskelijoiden otanta tehtiin YTHS:n asiakasrekisteristä. Mukaan otettiin opiskelijat, joiden syntymävuosi oli 1981 tai myöhempi, eli he olivat lukuvuoden 2015-2016 alkaessa alle 35-vuotiaita. Kriteerinä oli myös ilmoittautuminen läsnäolevaksi lukuvuonna 2015-2016.
Kaikkiaan 24 ammattikorkeakoululta pyydettiin ja saatiin tiedot. Otannassa pyrittiin siihen, että ammattikorkeakoulut olisivat mukana omalla opiskelijamäärään perustuvalla painoarvollaan.
Osittaminen tehtiin ammattikorkeakouluopiskelijoilla korkeakouluittain siten, että suhteellinen osuus kohdejoukosta oli näissä sama. Ammattikorkeakouluja pyydettiin poimimaan joka 19. kriteerit täyttävä opiskelija otokseen, jolloin tutkimuksen käyttöön olisi reilu 6000 opiskelijaa. Poimintaehto oli laskettu tilastovuoden 2014 opiskelijamäärien mukaan. Tavoitellun 5000 opiskelijan otoksen ylittävällä otoskoolla varauduttiin siihen, että joukkoon olisi päätynyt otokseen kuulumattomia tai puuttuvin tiedoin varustettuja opiskelijoita tai että yksittäinen ammattikorkeakoulu toimittaisi pyydettyä pienemmän otoksen.
Yliopisto-opiskelijoiden otos poimittiin YTHS:n asiakasrekisteristä ositettuna satunnaisotantana terveyspalveluyksiköitten mukaisesti paikkakunnittain. Tällöin yliopisto-opiskelijoiden otoksen ositerakenne eroaa hieman ammattikorkeakouluopiskelijoiden otoksesta, sillä terveyspalveluyksiköt pitävät sisällään yksittäisten korkeakoulujen sivutoimipisteiden opiskelijoita. Ositerakenne vastaa opiskelijoiden jakautumista paikkakunnittain, ja siten epäsuorasti korkeakouluittain. Yliopisto-opiskelijoiden otoksen otanta-asetelma painotettiin kuitenkin korkeakoulukohtaisten perusjoukon määritelmätietojen mukaan siten, että painotettu tutkimusotos vastaa korkeakoulujen vuoden 2014 tilastoitua perusjoukon määritelmän täyttävää opiskelijamäärää.
Otannan koko oli YTHS:n rekisteristä 4996 ja ammattikorkeakouluista 5004 opiskelijaa. Otos kattoi 4,8 % kohderyhmän opiskelijoista. Otoksesta 47,7 % oli miehiä ja 52,3 % naisia. Otoksessa 58 % oli alle 25-vuotiaita.