Tämä on aineistosarja Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushankkeen tuloksista. Hyvä vapaa-aika -hanke on yksi nuorten syrjäytymistä ehkäisevistä Helsingin kaupunginvaltuuston rahoittamista kärkihankkeista. Tutkimukseen osallistui 12 yläkoululuokkaa, eli noin 170 iältään 13-16-vuotiasta nuorta vuosina 2013-2017. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa, yhteistyössä opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa. Samat nuoret olivat hankkeessa seitsemännen luokkansa alusta peruskoulun päättymisen jälkeisen syksyn loppuun asti.
Kyselyissä kartoitettiin helsinkiläisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan, ihmissuhteistaan, ja siinä oli muun muassa aakkostettu lista harrastuksista, joita heillä jo oli tai joita he mahdollisesti haluaisivat joskus aloittaa tai kokeilla.
Hankkeen tavoitteena oli, että jokaisella nuorella olisi jokin mielekäs harrastus tai niin sanottu oma juttu vapaa-ajallaan. Nuorisotyöntekijät ohjasivat nuoret muun muassa liikunnan, seikkailutoiminnan, pelaamisen, kulttuurin, retkien ja muun yhdessä olon pariin. Toiminnat toteutettiin sekä yksilöllisesti että ryhmissä. Hankkeen tutkimustavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hankkeen toimintojen ansiosta nuorten onnellisuus ja koettu terveys nousevat; koulussa viihtyminen ja oppiaineissa menestyminen paranevat; ystävyyssuhteet syvenevät ja lisääntyvät; suhteet perheeseen paranevat, ja jokaiselle nuorelle löytyy elämäniloa tuottava oma juttu.
Varsinainen tutkimusaineistojen keruu alkoi syyskuussa 2013, kun nuoret olivat käyneet yläastetta kuukauden. Seitsemännen luokan alusta alkaen kaikki oppilaat, myös vertailuluokissa, vastasivat vuosittain internet-kyselyyn. Kaikille yhteisiä nettikyselyitä teetettiin kuusi kertaa, yksi kysely lukukaudessa. Kysely tehtiin sekä syys- että kevätlukukausien aikana, koska tarkoituksena oli saada tietoa nuorten suosimista kesä- ja talviharrastuksista. Sarja sisältää myös nuoriso-ohjaajien päiväkirjoja hankkeen ajalta sekä ohjaajien ja opettajien haastatteluja.
Tutkimuksessa kartoitettiin helsinkiläisten 7.-luokkalaisten nuorten omia käsityksiä, toiveita ja kokemuksia vapaa-ajastaan, hyvinvoinnistaan sekä ihmissuhteistaan. Tutkimus on osa Helsingin kaupungin nuorisotoimen Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanketta, jossa seurattiin samoja nuoria koko yläasteen ajan vuosina 2013-2017.
Aluksi tutkimuksessa kysyttiin nuorten asumisesta ja perhetaustasta, jonka jälkeen tiedusteltiin nuorten nukkumista, syömistä ja kavereiden kanssa olemista. Tämän jälkeen kysyttiin vapaa-ajankäytöstä, jossa keskityttiin erityisesti netin käyttöön ja pelaamiseen. Harrastamista selvitettiin pitkällä listalla, joista vastaajat valitsivat harrastuksensa.
Vastaajilta kysyttiin myös harrastusmahdollisuuksista sekä näkemyksiä siitä, minkälaisessa seurassa ja kuinka usein he haluaisivat harrastaa harrastuksiansa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin valitsemaan listasta lajit, joita he haluaisivat kokeilla.
Tutkimuksessa kysyttiin myös mitä täydellinen ja huonovapaa-aika vastaajien mielestä tarkoittaa. Edelleen kysyttiin nuorten mahdollisuuksista vaikuttaa valintoihin vapaa-ajasta sekä tulevaisuuden suunnitelmiin. Lopuksi kysyttiin miten nuoret näkevät tulevaisuutensa.
Taustamuuttujina oli sukupuoli ja äidinkieli.
Keväällä 2014 tutkimuksen kyselyyn osallistuneiden määrä kasvoi yhteensä yhdeksällä oppilaalla. Tutkimukseen osallistui 163 seitsemäsluokkalaista 12 eri luokalta. Luokat olivat jaettu kohde- ja vertailuluokkiin. Hanke toteutettiin Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksessa, yhteistyössä opetusviraston ja tietokeskuksen kanssa.
Luokanvaihdot, kuten luokalle jäämiset, huomioitiin hankkeessa siten, että samassa koulussa jatkavat entiset kohdeluokan oppilaat osallistuivat edelleen hankkeen toimintaan ja tutkimukseen, vaikka eivät enää olleet varsinaisella kohdeluokalla. Mikäli vertailuluokkien oppilaat vaihtoivat luokkaa koulun sisällä, he eivät enää jatkaneet tutkimuksessa. Samoin kokonaan koulua vaihtavat kohdeluokan oppilaat jäivät myös hankkeen ulkopuolelle. Vuosien varrella sekä vertailu- että kohdeluokalle uusina tulevat oppilaat otettiin hankkeeseen, jos heidän huoltajansa antoivat kirjallisen suostumuksensa.