Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan.
Tutkimuksessa selvitettiin, keiden kanssa suurten ikäluokkien aikuiset lapset pitävät yhteyttä sekä keille he antavat ja keneltä he saavat apua. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia (hanke numero 250620) ja Alli Paasikiven säätiö. Samassa hankkeessa on kerätty myös suurille ikäluokille tehty kysely (Tietoarkistossa aineistonumerolla FSD3255).
Aluksi kysyttiin koettua onnellisuutta, uskonnon tärkeyttä elämässä ja hyväntekeväisyyteen osallistumista. Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajien lapsia. Kysyttiin lasten lukumäärä, sukupuoli ja syntymävuodet.
Seuraavaksi kysymykset käsittelivät omia ja puolison vanhempia. Vanhemmista kysyttiin syntymävuodet, ovatko vanhemmat vastaajan biologisia vanhempia, millaisena vastaaja pitää heidän taloudellista tilannettaan, kuinka kaukana he asuvat ja millaiseksi vastaajat arvioivat heidän terveydentilansa. Tämän jälkeen kysyttiin yhteydenpidon useudesta, läheisyyden kokemuksesta ja erimielisyyksistä vastaajan ja vanhempien välillä. Haluttiin myös tietää vastaajan omilta tai puolison vanhemmilta saamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta tai taloudellisesta tuesta, jota vastaaja oli saanut omilta tai puolison vanhemmilta.
Tämän jälkeen kysyttiin sisarusten lukumäärää, monesko vastaaja on ikäjärjestyksessä sisarussarjassa ja lisäksi kysyttiin elossa olevien sisarusten syntymävuodet ja sukupuoli. Kysyttiin myös, onko vastaajalla sisarustensa kanssa yhteinen äiti ja/tai isä, kuinka kaukana sisarus asuu, millaisena vastaaja piti sisarusten taloudellista tilannetta ja kuinka usein he olivat olleet yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Lisäksi tiedusteltiin läheisyyden kokemuksia, erimielisyyksien esiintymistä ja kokivatko vastaajat vanhempiensa kohdelleen sisaruksia tasapuolisesti. Kysyttiin myös vastaajien sisaruksiltaan saamasta tai antamasta maksuttomasta lastenhoitoavusta, maksuttomasta käytännön avusta ja taloudellisesta tuesta.
Seuraavat kysymykset käsittelivät vastaajan sisarusten lapsia. Kysyttiin, kuinka monta lasta sisaruksilla on, milloin nuorin lapsi on syntynyt, ovat lapset sisaruksen biologisia lapsia ja onko vastaaja hoitanut sisarusten lapsia viimeisten 12 kuukauden aikana. Tämän lisäksi kysyttiin yhteydenpidon useudesta sekä sitä, oliko vastaaja antanut sisarusten lapsille taloudellista tukea viimeisten 12 kuukauden aikana.
Seuraavaksi esitettiin kysymyksiä isovanhemmista, elävätkö isovanhemmat, minä vuonna elossa olevat isovanhemmat ovat syntyneet, ovatko he vastaajan biologisia isovanhempia ja kuinka usein vastaajat ovat olleet heihin yhteydessä viimeisten 12 kuukauden aikana. Muista sukulaisista ja ystävistä kysyttiin yhteydenpidon useutta ja olivatko saaneet tai antaneet heille maksutonta lastenhoitoapua, maksutonta käytännön apua tai taloudellista tukea.
Lopuksi esitettiin mielipidekysymyksiä perheenjäsenten välisestä tuesta tai avusta. Esitettiin väittämiä perheenjäsenten välisistä velvollisuuksista ja pyydettiin mielipidettä perheen ja yhteiskunnan välisen vastuun jakamisesta vanhuksia koskevissa asioissa sekä tuen ja avun antamisesta omaisille.
Taustamuuttujina olivat sukupuoli, siviilisääty, oma ja puolison syntymävuosi, työmarkkina-asema, koulutusaste, asumismuoto, koettu terveydentila, verottomat kuukausitulot sekä kokemus omasta taloudellisesta tilanteesta.
Osa aineistoon vastaajista on nk. pitkittäisvastaajia, jotka vastasivat vuoden 2007 kyselyyn ja antoivat suostumuksen osallistua tähänkin tutkimukseen. Osa valikoitui tutkimukseen suurten ikäluokkien lapsina, joiden vanhemmat olivat valikoituneet heille tehtyyn omaan tutkimukseen (aineisto FSD3255). Vanhemmat eli suuret ikäluokat poimittiin yksinkertaisella satunnaisotannalla Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevan tietokannan uusimmasta versiosta (2011/2012). Tämän aineiston perusteella haettiin kaikki heidän aikuiset lapsensa, joista otos poimittiin yksinkertaisella satunnaissotannalla.