Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat eduskuntavaalit ja hallituksen muodostaminen, verojärjestelmän muutos, ilmastoteot sekä päätösvallan jakautuminen kansallisvaltioiden ja Euroopan unionin välillä.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hyvinvointia, tuloeroja, EU:ta ja maahanmuuttoa.
Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien mielipiteitä kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen koostumuksesta, pääministerin puolueesta ja hallituksen toiminnan painotuksista. Edelleen tiedusteltiin, miten eri veromuotoja tulisi muuttaa. Ilmastonmuutokseen liittyen kysyttiin, mihin ilmastotekoihin, kuten lentomatkustamisesta luopumiseen tai energian käytön vähentämiseen, vastaajat olisivat valmiita ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi.
Euroopan unioniin ja EU-jäsenyyteen liittyen kysyttiin päätösvallan jakautumisesta jäsenmaiden ja unionin välillä. Vastaajat kertoivat myös, miten aktiivisesti he seuraavat EU-jäsenyyteen liittyviä asioita ja miten he suhtautuvat EU-jäsenyyteen. Lisäksi vastaajat arvioivat EU:n tulevaa kehitystä ja sitä, miten EU-jäsenyys on muuttanut Suomea. Lopuksi kartoitettiin vastaajien näkemyksiä euron ja EMU-jäsenyyden hyödyistä ja haitoista Suomelle nykyisessä taloustilanteessa.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinmaakunta, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantaja, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö ja yhteiskuntaluokka sekä talouden yhteenlasketut bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista 18-70-vuotiasta Suomen (pl. Ahvenanmaa) väestöä edustavaksi vastaajien iän, sukupuolen, asuinläänin, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan 18-70-vuotiasta väestöä vastaajan iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin/aseman, toimialan sekä puoluekannatuksen (miten äänestäisi eduskuntavaaleissa) mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.