ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Vuoden 2020 International Social Survey Programme (ISSP) -väestökysely käsitteli ympäristöä. Teemoja olivat mm. ilmastonmuutos, kierrättäminen, ympäristöön liittyvät poliittiset mielipiteet, saastuttaminen ja vastuut ympäristöongelmien ratkaisussa. Aineisto koostuu suomalaisilta kerätystä kyselystä. Ympäristöaiheisia ISSP-keruita on kertynyt vuoteen 2020 mennessä Suomesta kolme.
Aluksi kyselyssä käsiteltiin yhteiskunnallisia prioriteetteja ja yleisiä poliittisia asenteita väittämien avulla. Sitten tiedusteltiin luottamusta toisiin ihmisiin ja organisaatioihin, kuten mediaan ja tutkimukseen sekä kysyttiin omaa huolestuneisuuden tasoa ympäristöasioista. Edelleen tiedusteltiin omasta mielestä merkittävintä ympäristöongelmaa ja suhtautumista ilmastonmuutokseen sekä syitä ja ratkaisuja ympäristön tilaan liittyviin ongelmiin.
Seuraavaksi vastaajalta kysyttiin mielipidettä halusta vaikuttaa luonnonsuojeluun ja ekologisten ongelmien ratkaisun toimijoista, eli siitä, kenellä tulisi olla vastuu ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan omaa luontosuhdetta esim. ulkoilun. lihansyönnin, roskien lajittelun, ympäristövaikuttamisen ja lentomatkustamisen määrän kartoittamisella.
Kyselyn taustatietoina olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, suuralue, ammatti, koulutusaste, uskonnollinen jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, lasten lukumäärä, tulot, siviilisääty ja kuntaryhmitys. Lisäksi kyselyssä on tietoja vastaajan puolisosta ja vanhempien ammateista.
Vastaajat poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla väestötietokannasta. Otoskoko oli 2800 henkilöä, joista kyselyyn vastasi 1137. Ennen poimintaa henkilöt lajiteltiin kuntakoodin ja syntymäajan perusteella. Vastaajia tavoiteltiin maksimissaan viisi kertaa keruun aikana niin kirjekutsujen, sähköpostin kuin paperisten lomakkeiden muodossa. Kato oli yhteensä 1663, joista keskeyttäneitä oli 30 ja kieltäytyneitä yksi.