FSD3522 Rahapelitutkimus 2019

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Rahapelitutkimus 2019

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomalaisten rahapelaaminen

Aineistonumero

FSD3522

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3522

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö)

Sisällön kuvaus

Aineistossa kartoitetaan 15 - 74-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamiseen liittyviä mielipiteitä ja rahapelaamista. Aineistossa käsiteltäviä teemoja ovat mielipiteet rahapelaamisesta ja rahapelipolitiikasta, mitä rahapelejä pelataan ja kuinka usein, pelaamisen toimintaympäristö ja motivaatiotekijät, suhde rahapelaamiseen, läheisten rahapelaaminen, digitaalinen pelaaminen sekä hyvinvointi. Tutkimuksen toimeksiantaja ja rahoittaja oli sosiaali- ja terveysministeriö.

Aluksi esitettiin rahapelaamista koskevia väitteitä, joilla kartoitettiin rahapelaamiseen liittyviä asenteita yleensä. Seuraavat mielipidekysymykset käsittelivät rahapelien mainontaa, rahapeliautomaattien sijoittelua, valtion ohjausta rahapelaamisessa sekä pelaamisen aiheuttamia sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia.

Seuraavaksi kysyttiin, mitä rahapelejä ja kuinka usein vastaajilla oli tapana pelata. Tutkittavat kertoivat, kuinka paljon vastaajat keskimäärin käyttivät rahaa rahapeleihin. Kysyttiin myös, missä vastaajat pelasivat rahapelejä, ja mitkä olivat syitä pelaamiseen. Seuraavat kysymykset koskivat rahankäyttöä ja suhdetta rahapelaamiseen. Esimerkiksi kysyttiin, oliko vastaaja joutunut lainaamaan rahaa maksaakseen pelivelkojaan. Kysymykset käsittelivät myös rahapeliongelmia. Tämän jälkeen kysymykset käsittelivät vastaajan läheisten rahapelaamista sekä heille pelaamisesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja.

Vastaajilta kysyttiin, ovatko he pelanneet video-, konsoli-, tietokone- tai mobiilipelejä, siis pelejä, joita pelataan tietokoneella, pelikonsolilla, älypuhelimella tai tabletilla ilman rahapanosta. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin em. pelien pelaamisen ongelmallisuutta. Kysymykset käsittelivät myös vastaajan hyvinvointia ja elämäntapoja. Hyvinvointikysymykset tarkastelivat yleistä terveydentilaa, mielialaa ja alkoholin käyttöä.

Tutkimuksessa on käytetty seuraavia mittareita: Attitudes Towards Gambling Scale (ATGS-8), South Oaks Gambling Screen (SOGS), Problem Gambling Severity Index (PGSI), Mental Health Inventory (MHI-5), Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) ja Gaming Addiction Scale (GAS-7).

Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, tulot, elämäntilanne, maakunta, suuralue ja kaupunki-maaseutu-luokittelu.

Asiasanat

alkoholinkäyttö; digitaaliset pelit; hyvinvointi; kasinot; korttipelit; läheiset; nettipokeri; ongelmapelaaminen; pelaaminen; peliautomaatit; pelihimo; rahapelaaminen; rahapeliongelma; rahapelit; riippuvuus; toto; vedonlyönti; veikkaus; väestökysely

Tieteenala/Aihealue

Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Suomalaisten rahapelaaminen

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

Tilastokeskus

Tuottajat

Sosiaali- ja terveysministeriö

Ajallinen kattavuus

2019

Aineistonkeruun ajankohta

2019-09-02 – 2019-12-13

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15-74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö, joiden äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Tutkimuksen tavoiteperusjoukkona oli 15-74-vuotias Manner-Suomen alueella asuva kotitalousväestö. Laitoksissa asuvat henkilöt sekä henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Otos poimittiin systemaattisella satunnaisotannalla Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen pohjalta muodostetusta, kotipaikkatunnuksen mukaan järjestetystä väestökehikosta. Näin varmistettiin otoksen alueellinen edustavuus. Otoksen koko oli 7800 henkilöä.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

51,9

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

230 muuttujaa ja 3994 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tunnisteellisuussyistä tutkija on poistanut kuntamuuttujan ja jättänyt aineistoon vain sen pohjalta muodostetut luokitellut aluemuuttujat.

Painokertoimet

Tutkimusaineiston painotus tehtiin Tilastokeskuksessa, ja se perustuu kalibrointimenetelmään, jossa tutkimusaineistosta estimoituja valittujen muuttujien jakaumia kalibroidaan perusjoukon jakaumilla. Menetelmällä pyritään pienentämään vastauskadon aiheuttamaa harhaa sekä tehostamaan estimointia. Vuoden 2019 tutkimuksessa painojen kalibroinnissa käytettiin väestökehikon (viiteajankohta marraskuu 2019) ikä-sukupuolijakaumaa (ikäluokat 15-19, 20-24, 25-34, 35-49, 50-64, 65-74) sekä aluejakaumia (maakunta, 18 luokkaa, sekä kaupunki-maaseutuluokitus, 7 luokkaa). Muita katoon mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten koulutus ja työllisyysasema, ei huomioitu. Asetelmapainot kalibroitiin CALMAR2-makrolla käyttäen raking ratio -etäisyysfunktiota. Painojen vaihtelua rajoitettiin ala- ja yläpäästä. Aineistoihin muodostettiin sekä kalibroidut korottavat painot että niistä johdetut analyysipainot. Kalibroidut korottavat painot korottavat aineiston perusjoukon tasolle. Korottavien painojen summa vastaa 15-74-vuotiaan väestön määrää (ts. väestöestimaatti). 15-74-vuotiaan väestön määrä oli 3 722 323 henkilöä vuonna 2019. Tällöin korottavien painojen keskiarvo 932 kertoo, kuinka montaa henkilöä kukin tutkimusaineiston henkilö keskimäärin edustaa. Jos tarkastellaan koko otoksen vastauksia, niin yksi prosentti vastaajista vastaa väestöestimaattina 37 223:a Manner-Suomessa asuvaa henkilöä. Korottavien painojen keskihajonta on 188 ja vaihteluväli 582-1477. Analyysipainojen summa puolestaan vastaa tutkimusaineiston vastanneiden lukumäärää. Analyysipainojen keskiarvo on siten yksi. Vuonna 2019 analyysipainojen keskihajonta on 0,20 ja vaihteluväli 0,62-1,58.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) & Salonen, Anne (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Rahapelitutkimus 2019 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2022-11-24). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3522

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Salonen A, Lind K, Hagfors H, Castrén S, Kontto J. (2020) Rahapelaaminen, peliongelmat ja rahapelaamiseen liittyvät asenteet ja mielipiteet vuosina 2007-2019. Suomalaisten rahapelaaminen 2019. THL, raportti 18/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-594-0