Aineiston nimi

Hyvinvointitutkimus 2017

Aineiston rinnakkainen nimi

Hyvinvointi Suomessa 2017

Aineistonumero

FSD3614

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3614

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Laihiala, Tuomo (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Saari, Juho (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
• Uusitalo, Hannu

Sisällön kuvaus

Aineisto on osittainen toisinto akateemikko Erik Allardtin kansainvälisesti tunnetusta vuoden 1972 hyvinvointitutkimuksesta (FSD1017). Aineisto kartoittaa suomalaisten hyvinvoinnin eri ulottuvuuksia: elintasoa, yhteisyyttä sekä itsensä toteuttamisen, onnellisuuden ja tyytymättömyyden kokemuksia. Työryhmä sai Hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 - akateemikko Erik Allardtin Hyvinvoinnin ulottuvuuksia -hankkeen toistamiseen Suomen kulttuurirahaston apurahan Paavo Koskisen rahastosta.

Vastaajilta kysyttiin mm. asumisesta, työstä, työllisyydestä, yhteiskunnallisesta osallistumisesta, tasa-arvosta, väestöryhmien vastakohtaisuuksista ja terveydestä. Lisäksi tiedusteltiin ystävistä, niiden määrästä, ystävyyssuhteiden kestosta ja intensiteetistä. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien perhe-, sukulaisuus- ja naapuruussuhteita. Edelleen kysyttiin harrastuksista, vapaa-ajasta sekä poliittisesta aktiivisuudesta. Lisäksi aineisto sisältää 18 k-alkuista konstruoitua muuttujaa, jotka liittyvät Allardtin hyvinvoinnin osatekijöihin ja indikaattoreihin (having, loving, being).

Taustamuuttujina olivat muiden muassa vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, ammatti/asema, koulutus, tuloluokka, elämäntilanne, kotona asuvien lasten ikäryhmät ja lukumäärä, asunnon tyyppi, aluemuuttujia, puoluekanta sekä talouden koko ja tuloluokka.

Asiasanat

asuminen; elinolot; elintaso; elämänlaatu; hyvinvointi; ihmissuhteet; poliittinen osallistuminen; sosiaaliset suhteet; työolot; vapaa-aika

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliset olot ja indikaattorit (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus

Ajallinen kattavuus

2017

Aineistonkeruun ajankohta

2017-10-19 – 2017-10-25

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15-79-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Taloustutkimuksen internetpaneelin jäsenistä tehtiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan perusteella erillinen otos. Kysely lähetettiin 11 123 panelistille, joilta saatiin 2 539 loppuunvietyä vastausta.

Taloustutkimuksen internetpaneelissa on 15 vuotta täyttäneitä suomalaisia, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa. Internetpaneelin osallistujia on rekrytoitu sekä offline- että online-ympäristöissä. Vastausten laadun ja paneelin edustavuuden varmistamiseksi kaikki offline-jäsenet on rekrytoitu Suomen väestöä (pl. Ahvenanmaa) edustavien puhelin- tai ovelta ovelle -tutkimusten yhteydessä tai muilla satunnaistetuilla puhelin- ja kirjekampanjoilla. Online-jäsenet on rekrytoitu useita erilaisia sähköisiä kanavia käyttäen.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

23

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD1017 Pohjoismainen hyvinvointitutkimus 1972

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistossa on internetin saatavuudesta, sen käytön aktiivisuudesta ja tutkimusaiheeseen kiinnostuksesta johtuvaa valikoitumista. Työlliset ovat aineistossa yliedustettuja, vain peruskoulutuksen saaneet aliedustettuja.

Aineistosta on Tietoarkistossa poistettu kuntamuuttuja tunnisteellisuussyistä.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa: paino ja oikaisu. Paino-muuttujan avulla aineisto voidaan painottaa edustamaan 15-79-vuotiasta väestöä tuhansina vastaajan iän, sukupuolen ja suuralueen (Helsinki ja Uusimaa, muu Etelä-Suomi, Länsi-Suomi sekä Pohjois- ja Itä-Suomi) mukaan (n=4298). Oikaisu-muuttujan avulla aineisto voidaan painottaa kohdejoukkoa vastaavaksi ilman korottavaa vaikutusta (n=2560).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Laihiala, Tuomo (Tampereen yliopisto) & Saari, Juho (Tampereen yliopisto) & Uusitalo, Hannu: Hyvinvointitutkimus 2017 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2022-08-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3614

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laihiala, Tuomo & Uusitalo, Hannu: Allardtin 1972 hyvinvointitutkimus ja sen 2017/19 toteutettu toisinto: aineistoselostus

Heikkilä, Tiina (2018). Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, 9.1.2018. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/01/09/miten-koettu-hyvinvointi-on-muuttunut-tampereen-yliopiston-tutkijat-toistavat-erik-allardtin-klassikkotutkimusta/ [viitattu 26.8.2022]

Julkaisut aineistosta

Hyvinvoinnin muutos ja pysyvyys. Allardt - hyvinvointi Suomessa 1972 ja 2017 (2022). Toim. Uusitalo, Hannu & Simpura, Jussi & Saari, Juho & Laihiala, Tuomo. Helsinki: Into Kustannus.

Heikkilä, Tiina (2018). Miten koettu hyvinvointi on muuttunut? Tampereen yliopiston tutkijat toistavat Erik Allardtin klassikkotutkimusta. Alusta! Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan verkkojulkaisu, 9.1.2018. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/01/09/miten-koettu-hyvinvointi-on-muuttunut-tampereen-yliopiston-tutkijat-toistavat-erik-allardtin-klassikkotutkimusta/ [viitattu 26.8.2022]

Kaartinen, Henna. (2023) Ikäihmisten sosiaaliset suhteet ja koettu hyvinvointi. Sosiologian kandidaatintutkielma, Lapin yliopisto.

Ahola, Mari (2023). Harhaanjohtava visualisointi : Johdattelevien grafiikoiden vaikutus lukijan tulkintaan. Pro gradu -tutkielma. Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.