Sarja kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, terveyskäyttäytymistä, ja näihin liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa, sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Yleisen osan lisäksi tutkimusaineistoihin liittyy joitakin erityisteemoja. Tutkimukset toteutti Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö neljän vuoden välein vuosina 2000-2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Kansaneläkelaitos tekevät tutkimusta vuodesta 2021 eteenpäin nimellä Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus.
Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka toistuu noin neljän vuoden välein. Tämä kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 koronapandemian aikana. Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi.
Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Kysymyksiä esitettiin myös suunterveydestä, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta, perhesuunnittelusta, kiusaamisesta sekä internetin käytöstä.
Kyselyssä on käytetty kansainvälisesti tunnettuja mittareita, joihin perustuvat indikaattorimuuttujat tunnistat aineistossa muuttujan selitteestä löytyvästä lyhenteestä. Alla suluissa viitataan niihin kyselyn muuttujiin, joihin indikaattori perustuu. SCOFF = riski syömishäiriölle (k13_1-k13_5), MHI-5 = psyykkinen kuormittuneisuus (k14_1-k14_5), GHQ-12 = psyykkinen kuormittuneisuus (k15-k26), BMI = painoindeksi, CIUS-5 = pakonomainen internetin käyttö (k68_1-k68_5), AUDIT-C = alkoholia liikaa käyttävät (k61-k63) sekä AUDIT-1k = humalahakuinen juominen (k63). Lisätietoa indikaattoreista löytyy: https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html.
Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, korkeakoulusektori ja karkeistettu opiskeluala, pituus ja paino sekä opiskelujen aloitusvuosi.
Tutkimuksen otos koostui noin 12 000 opiskelijasta (noin 6000 yliopisto-opiskelijaa ja 6000 ammattikorkeakouluopiskelijaa). Otantamenetelmänä käytettiin korkeakouluittain ositettua satunnaisotantaa, jonka Tieteen tietotekniikan keskus (CSC) poimi korkeakoulujen VIRTA-opintotietopalvelusta. Otannan korkeakoulukohtainen poimintatiheys määriteltiin siten, että koulukohtainen otoskoko oli sitä suurempi, mitä enemmän kyseisessä korkeakoulussa on opiskelijoita, kuitenkin vähintään noin 150 ja enintään noin 400 amk-opiskelijaa / 800 yo-opiskelijaa jokaisesta korkeakoulusta. Tutkimuskutsut lähetettiin sähköpostilla ja tämän jälkeen lähetettiin enintään kaksi muistutusviestiä sähköpostilla ja/tai tekstiviestillä. Kokonaisvastausaktiivisuus oli 53 prosenttia (n=6258). Vastausaktiivisuus oli miehillä 44 prosenttia (n=2392) ja naisilla 60 prosenttia (n=3866). Ikäryhmittäin vastausaktiivisuus oli 18- 21-vuotiailla 60 % (n=1565), 22-24-vuotiailla 55 % (n=2294), 25-29-vuotiailla 47 prosenttia (n=1760) ja 30-34- vuotiailla 46 prosenttia (n=639). Korkeakoulusektorin mukaan vastausaktiivisuus oli ammattikorkeakouluopiskelijoilla 49 prosenttia (n=2925) ja yliopisto-opiskelijoilla 56 prosenttia (n=3333).