FSD3616 Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus 2021

The dataset is (C) available for research only (including Master's, doctoral and Polytechnic/University of Applied Sciences Master's theses). The dataset may not be used for teaching, study (e.g. seminar papers, essays) or other theses (Bachelor's theses or equivalent).

Download the data

Study description in other languages

Related files

Authors

  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Keywords

ehkäisy, hampaidenhoito, korkeakouluopiskelu, lastenhankinta, liikunta, mielenterveyshäiriöt, oireet, opiskeluterveydenhuolto, pelaaminen, päihteet, ruokailu, seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaaliterveys, terveydentila, terveyspalvelut, tupakointi, työssäkäynti

Abstract

Tutkimuksessa kartoitettiin korkeakouluopiskelijoiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveydentilaa, keskeisiä terveyskäyttäytymisen piirteitä sekä terveyspalvelujen käyttöä ja mielipiteitä palvelujen laadusta. Lisäksi selvitettiin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja opiskelukykyyn liittyviä tekijöitä, kuten sosiaalisia suhteita, opiskelua ja toimeentuloa. Kysely on osa KOTT-aineistosarjaa, joka toistuu noin neljän vuoden välein. Tämä kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa 2021 koronapandemian aikana. Tutkimushanketta rahoittaa Kansaneläkelaitos, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kysymykset käsittelivät terveydentilaa, mm. lääkärin toteamia sairauksia, oppimisvaikeuksia, henkistä hyvinvointia, oireita, ehkäisyä, ruokailutottumuksia ja suhtautumista ruokaan. Lisäksi kysyttiin, millaisia tunteita vastaajat olivat kokeneet viikon aikana ja kysyttiin, miten hyvin vastaajat olivat keskittymään ja suoriutumaan tehtävistään sekä olivatko he tunteneet itsensä hyödyllisiksi. Terveyspalveluita tutkittiin kysymällä, mitä terveyspalveluja oli käytetty, miltä palveluntarjoajilta ne oli hankittu ja miksi.

Liikuntatottumuksia kartoitettiin kysymällä hyöty- ja kuntoliikuntaan käytettyä aikaa sekä tiedusteltiin, kuinka paljon vastaajat keskimäärin istuivat arkipäivinä. Lisäksi kysyttiin, kenen järjestämään liikuntatoimintaan vastaajat osallistuivat. Ravintoa käsittelevissä kysymyksissä tiedusteltiin, ajattelivatko vastaajat ruokaa hankkiessaan sen terveellisyyttä ja kuinka usein he söivät lounaan opiskelijaravintolassa opiskeluviikon aikana. Kysymyksiä esitettiin myös suunterveydestä, päihteiden käytöstä, rahapelaamisesta, perhesuunnittelusta, kiusaamisesta sekä internetin käytöstä.

Kyselyssä on käytetty kansainvälisesti tunnettuja mittareita, joihin perustuvat indikaattorimuuttujat tunnistat aineistossa muuttujan selitteestä löytyvästä lyhenteestä. Alla suluissa viitataan niihin kyselyn muuttujiin, joihin indikaattori perustuu. SCOFF = riski syömishäiriölle (k13_1-k13_5), MHI-5 = psyykkinen kuormittuneisuus (k14_1-k14_5), GHQ-12 = psyykkinen kuormittuneisuus (k15-k26), BMI = painoindeksi, CIUS-5 = pakonomainen internetin käyttö (k68_1-k68_5), AUDIT-C = alkoholia liikaa käyttävät (k61-k63) sekä AUDIT-1k = humalahakuinen juominen (k63). Lisätietoa indikaattoreista löytyy: https://terveytemme.fi/kott/tulokset/index.html ja https://thl.fi/documents/10531/2671150/THL-KOTT_koronan_vaikutukset_kes%C3%A42021_16062021.pdf/b46ae0bc-ea75-2064-def9-af1e8ee0145c?t=1623750329862.

Taustamuuttujina ovat muun muassa ikäryhmä, sukupuoli, korkeakoulusektori ja karkeistettu opiskeluala, pituus ja paino sekä opiskelujen aloitusvuosi.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.