ISSP on maailmanlaajuinen yhteiskuntatieteellinen vertailututkimusohjelma, joka perustuu kansainvälisesti integroituun vuosittaiseen aineistonkeruuseen osallistujamaissa. Ohjelma on eri tutkimustahojen keskinäinen ja omarahoitteinen yhteenliittymä. ISSP-aineistonkeruu alkoi vuonna 1985, ja Suomi liittyi mukaan vuonna 2000.
Aineistojen arkistoinnista vastaa Saksan tietoarkisto GESIS, jonka ISSP-sivuilta löytyvät mm. aineistojen koodikirjat ja kyselylomakkeet maittain. Lisätietoja aineistojen saatavuudesta on ISSP-sivullamme.
ISSP:n suomalaiset jäsenorganisaatiot ovat Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta ja Tilastokeskuksen haastattelu- ja tutkimuspalvelut -yksikkö.
Tutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen suomalaiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Lisäksi kysymykset käsittelivät epidemioiden hoitoa sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita.
Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta terveydenhuoltojärjestelmään. Kysyttiin myös onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin.
Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he käyttäneet internetiä terveyteen ja hyvinvointin liittyvään tiedonhakuun. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä.
Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Vastaajilta pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan mielipidettä siihen, miten koronapandemiaa on hoidettu Suomessa, ja miten pandemia on vaikuttanut vastaajan ja hänen kotitaloutensa työllisyyteen ja taloudelliseen tilanteeseen.
Taustamuuttujia olivat muun muassa sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.
Otanta tehtiin väestötietojärjestelmästä yksinkertaisena satunnaisotantana. Otoskoko oli 4000 henkilöä, joista 1003 henkilöä vastasi kyselyyn. Vastaajille lähetettiin saatekirje, jonka yhteydessä oli itsetäytettävä paperinen lomake, jonka vastaaja saattoi lähettää tiedonkeruuorganisaatiolle kirjeessä, jonka postimaksu oli maksettu valmiiksi. Vastaaja pystyi myös kirjautumaan verkkolomakkeelle yksilöllisillä kirjautumistunnuksilla, jotka löytyivät saatekirjeestä. Verkkokirjautumista varten luotiin oma nettisivu www.isspkysely.fi, jonka kautta vastaaja saattoi kirjautua lomakkeelle suomeksi tai ruotsiksi. Sivustolla oli myös tietoa kyselystä ja tietosuojasta.