Kansalaismielipide on yhteiskuntaan ja politiikkaan painottuva kyselytutkimuspaneeli, jonka osallistujat vastaavat erilaisiin ja eripituisiin nettikyselyihin muutaman kerran vuodessa. Paneelia hallinnoi Åbo Akademin yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos ja se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansallista yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuria (Finnish Research Infrastructure for Public Opinion, FIRIPO). Paneelin vastaajien rekrytointi alkoi vuonna 2019 ja siinä on tuhansia osallistujia. Kansalaismielipide mahdollistaa sekä yleisen mielipiteen kehityksen pitkäaikaisen seurannan että nopean reagoinnin ajankohtaisiin tapahtumiin kyselyillä, joissa yleistä mielipidettä tutkitaan edustavalla otoksella.
Aineisto eMielipide 2019 käsittää kahdeksalla kyselykierroksella kerättyjä mielipidemittauksia ja eduskuntavaaleihin liittyviä näkemyksiä toistuvasti samoilta vastaajilta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien ja europarlamenttivaalien aikaan kerätyssä aineistossa tarkastellaan vastaajien näkemyksiä politiikasta ja näkemyksien muuttumista niin vaaleja lähestyttäessä kuin vaalien jälkeenkin. Tehdyllä kyselyllä on pyritty hahmottamaan kansalaisten poliittista osallistumista ja äänestyskäyttäytymistä. Kyselyiden pohjalta luotiin myös Suomen täysi-ikäistä väestöä edustava verkkopaneeli nimeltä Kansalaismielipide. Verkkopaneeli on osa kansallisen yleisen mielipiteen mittaamisen infrastruktuuria (FIRIPO).
Alussa kartoitettiin vastaajan äänestyskäyttäytymistä, eli aikooko vastaaja äänestää, ja jos aikoo, niin mitä puoluetta on suunnitellut äänestävänsä. Kysyttiin, saako vastaaja tietoa vaaleista esimerkiksi television, radion, lehtien vai Internetin kautta, ja miten usein vastaaja seuraa eri medioita.
Osallistujilta kysyttiin poliittisista asenteista ja mielipiteistä sekä luottamuksesta erilaisia poliittisia instituutioita kohtaan. Lisäksi osallistujilta kysyttiin luottamuksesta kuvitteellisiin kansanedustajiin, mikäli media olisi uutisoinut heistä epäsuotuisalla tavalla.
Taustamuuttujia aineistossa ovat vastaajan ikä, sukupuoli, koulutustaso, elämäntilanne, äidinkieli, vaalialue ja maakunta.
Otos kerättiin kahdella menetelmällä. Ensin Väestörekisteristä saatiin 40 000 suomalaisen satunnaisotos, ja heille lähetettiin fyysinen kutsukirje postitse. Lisäksi kyselyä mainostettiin Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä sekä kolmessa suuressa suomalaisessa verkkolehdessä (Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti). Kaikkiaan paneelikyselyssä oli 8 aaltoa, joista 7 lähetettiin kaikille vastaajille. 3. aalto lähetettiin vain niille vastaajille, jotka eivät äänestäneet ennakkoon vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.