Festivaalibarometri kerättiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Barometria edelsi kysely pienfestareiden kävijöille vuonna 2013. Sarjaa kerätään festivaalikentän toimijoiden ja suomalaisten yliopistojen välisenä yhteistyönä Maarit Kinnusen johdolla. Kyseessä on pitkittäistutkimus, joten saman vastaajan tiedot ovat yhdistettävissä eri vuosien aineistojen välillä.
Festivaalibarometreissä selvitetään musiikkialan (pois lukien klassinen musiikki) festivaalikävijöiden kokemuksia festareista. Kyselyillä seurataan muun muassa kävijöiden musiikkimieltymysten muutoksia, festivaalien käytännön toteutukseen liittyviä asioita, taloudellisia seikkoja sekä kävijöiden tyytyväisyyttä festivaalien eri osa-alueisiin, kuten esiintyjiin, ravitsemuspalveluihin ja festivaalialueeseen.
Festivaalibarometri kokoaa tietoa suurten rytmimusiikkifestivaalien kävijöistä ja seuraa kävijöiden musiikki- ja festivaalimieltymysten muuttumista vuosien kuluessa. Vuonna 2020 mukana oli myös kysymyksiä liittyen koronapandemiaan. Aineisto sisältää kolme avokysymystä, joiden vastaukset soveltuvat myös laadulliseen analyysiin. Tutkimuksen toteutuksessa olivat mukana LiveFIN ry, Lapin yliopiston matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekä tutkimukseen osallistuneet festivaalit.
Kyselyn alussa vastaaja valitsee festivaalin, jota hänen vastauksensa kyselyn ensimmäiseen osioon koskee. Vastaajan tuli olla osallistunut kyseiselle festivaalille vuonna 2019 tai sitä ennen. Tähän valittuun festivaaliin liittyen kysyttiin vastaajan tyytyväisyyttä festivaaliin ja pyydettiin arvioimaan sen vaikutuksia järjestyspaikkakunnalle. Seuraavaksi kysyttiin, paljonko rahaa vastaaja käytti festivaalialueella ja sen ulkopuolella.
Yleisemmässä osassa kyselyä vastaajaa pyydettiin arvioimaan suomalaisia festivaaleja eri osa-alueittain. Kysyttiin esimerkiksi, mikä saisi vastaajan osallistumaan festivaaleille useammin. Edelleen kartoitettiin festivaalielämyksen kannalta tärkeitä asioita liittyen muun muassa esiintyjiin ja ohjelmistoon, ruokailu- ja anniskelupalveluihin, festivaalialueeseen ja festivaalien arvoihin.
Hintoihin liittyviä tekijöitä tarkasteltiin muun muassa kysymällä, kuinka paljon eri tuotteet tai palvelut saisivat maksaa. Seuraavaksi kysyttiin vastaajien todennäköisyyttä osallistua festivaaleille tulevina vuosina ja kartoitettiin avokysymyksellä syitä siihen, miksi osallistumista pidetään epätodennäköisenä. Lisäksi selvitettiin mieluisimpia musiikkityylejä, suhdetta musiikkiin sekä mitä festivaalia vastaaja pitää Suomessa kiinnostavimpana. Lopuksi esitettiin väittämiä koronapandemian vaikutuksiin liittyen sekä avokysymys siitä, miten pandemia on vaikuttanut vastaajan suhtautumiseen festivaaleihin.
Taustamuuttujina ovat syntymävuosi, sukupuoli, suurimmat kaupungit, muut kunnat maakunnittain, koulutus, ammattiryhmä, yhteiskuntaluokka ja vuositulot. Kyselyn avulla voidaan tehdä ajallista vertailua sarjan muihin aineistoihin, sillä useampana vuonna vastanneet voidaan yhdistää id-muuttujan avulla.
Festivaalibarometriin osallistuneet festivaalit jakoivat verkkokyselylinkkiä sosiaalisessa mediassa. Festivaalien postauksia seuraavat henkilöt päättivät itse, osallistuvatko tutkimukseen vai eivät. Vastaajien kesken arvottiin festivaalien antamia palkintoja (yleensä pääsylippuja).
Pitkittäistutkimukseen osallistuville verkkolomake lähetettiin sähköpostilla ennen festivaalien julkaisemaa kyselyä. He olivat ilmoittaneet vuoden 2018 kyselyssä, että haluavat osallistua pitkittäistutkimukseen, ja olivat luovuttaneet sähköpostiosoitteensa tätä tarkoitusta varten. Vastaajista 721 osallistui pitkittäistutkimukseen (vuodesta 2014 mukana olleita oli 206, vuodesta 2016 mukana olleita oli 152 ja vuodesta 2018 mukana olleita oli 363).