Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kansallisia asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984 alkaen. Tutustu myös EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012-sarjaan. EVA luopui jaosta kansallisiin ja EU-asennetutkimuksiin vuonna 2013. Vuodesta 2018 alkaen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on kerätty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa.
Sarjassa on tutkittu suomalaisten yhteiskunnallisia asenteita ja arvoja sekä käsityksiä nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Tutkimussarjalla pyritään mittaamaan ja erittelemään kansalaisten kokemuksia yhteiskunnan toimivuudesta ja sen eri sektoreista. Aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja muutosten systemaattisen seurannan. Kussakin aineistossa on mukana sekä uusia, kyselyhetkellä ajankohtaiseksi nousseita aihepiirejä että pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa.
Käsiteltyjä aiheita ovat mm. demokratia, markkinatalous, hyvinvointi, ympäristö, yhteiskunta ja politiikka, Suomen kansainvälinen asema, EU-jäsenyys, lama, taloudellinen kasvu, suomalaisten identiteetti ja suomalaisten suhtautuminen tulevaisuuteen. Tutkimuksia ovat toteuttaneet EVAn toimeksiannosta pääosin Yhdyskuntatutkimus ja Taloustutkimus. Lisätietoja asennetutkimuksista saa EVAn Arvopankista.
Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten arvoja ja asenteita. Tällä kertaa teemoina ovat luottamus yhteiskunnallisia vaikuttajia kohtaan, koronapandemia, koronarokotteet ja julkinen talous.
Aluksi vastaajille esitettiin väittämiä yhteiskunnan eri osa-alueilta. Ne käsittelivät muiden muassa hallituksen toimia koronavirusepidemian torjumiseksi, kuntien päätöksentekoa, julkisten palveluiden hoitamista, Suomen suhteita Venäjään ja maahanmuuttoa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka suurta luottamusta vastaaja tuntee yhteiskunnassa vaikuttavia eri toimijoita kohtaan.
Koronaepidemiaa tarkasteltiin useilla eri kysymyksillä. Kysyttiin, ovatko koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi annetut suositukset ja rajoitukset olleet liian tiukkoja, sopivia vai liian lieviä. Kysyttiin myös vastaajan työnteon tavoista viime aikoina. Edelleen tiedusteltiin, kuinka uhkaavana terveyden, talouden ja toimeentulon kannalta vastaajat pitävät koronavirusepidemiaa. Kartoitettiin myös, onko vastaaja tai joku lähipiiristä saanut koronavirustartunnan tai joutunut sairaalaan sen takia. Lisäksi vastaajat arvioivat, milloin koronarajoituksia voidaan purkaa.
Vastaajat kertoivat suhtautumisestaan koronarokotteeseen, rokotteisiin yleensä sekä koronarokotteen ottamiseen. Heitä pyydettiin arvioimaan koronarokotusten etenemistä omassa kunnassa sekä oman kunnan tiedottamista koronarokotuksista. Lisäksi esitettiin väittämiä siitä, toimiko Suomi oikein koronarokotteiden hankinnassa.
Suomen julkisen sektorin talouteen liittyen kysyttiin kunnallisveron tasosta nyt ja tulevaisuudessa sekä julkisen talouden tasapainottamisesta. Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan nykyistä Venäjä-kuvaa maassamme. Kartoitettiin myös, miten vastaajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen ja euroon.
Taustamuuttujia olivat sukupuoli, ikäryhmä, asuinkunnan koko, asuinkunta, asuinmaakunta, perus- ja ammatillinen koulutus, ammattiryhmä, työnantajatyyppi, työsuhde, toimiala, puoluekanta (mitä puoluetta äänestäisi, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt), ammatillinen keskusjärjestö, yhteiskuntaluokka ja talouden bruttotulot.
Tutkimuksen vastaajat poimittiin Taloustutkimuksen internet-paneelista ositetulla satunnaisotannalla. Tutkimukseen vastasi 2059 henkilöä. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksessa edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.
Taloustutkimuksen internet-paneeli on satunnaisotannalla Suomen väestöstä poimittu joukko 15-79-vuotiaita, jotka ovat paneeliin rekisteröityessään kertoneet demo- ja sosiografiset taustatietonsa sekä suostuneet siihen, että Taloustutkimus saa kutsua heitä erilaisiin markkinatutkimuksiin. Vastaaminen yksittäiseen tutkimukseen on panelisteille aina kuitenkin täysin vapaaehtoista ja paneelista voi erota milloin tahansa.